Aiko

[do action=”elaimen-tiedot” kiire=”” varattu=”” ika=”” sukupuoli=”Uros” leikattu=”” sijainti=”Suomessa”/]Kuulumisia kodista 26.7.2018

Aiko eli tuttavallisemmin Aikku saapui Pelastetaan koirien kautta luokseni noin 4,5 vuotta sitten. Nykyään Aikun lisäksi porukkaan kuuluu myös puoliso ja reilu puolivuotias kelpie Elmo. Aikku rauhallinen, rento ja kärsivällinen koira joka kyllä tarpeen tullen tosin puolustaa reviiriään vahvasti. Aikun kanssa on puuhailtu kaikenlaista, mutts eniten se taitaa nauttia kuitenkin hyvistä metsälenkeistä ja rennosta loikoilusta sohvalla. Aikku on täyttä kultaa, parempaa koiraa ei ihan joka nurkalta löydy ❤

-Aikun ihmiset ja Elmo

[divider scroll_text=””]

Toukokuu 2014 Kohta on melkein viisi kuukautta kulunut siitä kun hain Aiko-pojan Turusta tänne Kuopioon. Yhteinen matka on alkanut paljon paljon paremmin kuin odotin, ja Aikosta on paljastunut jo alusta lähtien oikea sohvaköllöttelijä! Kotona Aiko on koko ajan ollut hyvin rauhallinen ja leppoisa, (lukuunottamatta alun pientä hermoilua käytävän äänille ja postimiehille, mutta nekin pienet ongelmat selätettiin nopeasti!), mutta ulos lähtiessä meno muuttuu samantien. Lenkit eivät ikinä ole liian pitkiä Aikolle, ja metsässä samoilusta on tullut meidän lempijuttu :)

Kävimme kevään kynnyksellä Aikon kanssa arkitoko-kurssin, jonka myötä sekä koiraan että omistajaan saatiin aika paljon lisää varmuutta. Tokoillessa voi Aikosta silminnähden huomata sen innostuksen ja ilon mikä yhdessä touhutessa tulee. Tätä mukavaa puuhaa on tarkoitus jatkaa syksyllä sitten touhutokon merkeissä :)

Nyt kesän tullen alkoi myös mökkikausi, jota ainakin minä odotin innolla. Olen pitänyt talven aikana Aikoa irti ainostaan koirapuistoissa sekä kerran jäällä parin muun koirakaverin kanssa, sillä en vielä täysin luota siihen että kutsuttaessa hän tulee luokse. Nyt mökkikauden alettua olen voinut pitää Aikoa huoletta irti siellä, sillä en usko että hän uimalla saaresta lähtee minnekkään :D Mökillä Aiko kyllä spurttailee sellaisella vauhdilla että olisi vinttikoirillakin perässä pysymistä, sen verran vauhdikasta on herran meno! Samalla olemme harjoitelleet perustottelevaisuutta irti ollen ja ainakin tässä vaiheessa voisin sanoa että eiköhän jo ensi talvena voida harkita irti olemista lähimetsissäkin ;)

Toisin sanoen, meillä menee täällä mahtavasti ja koulutuksessa mennään eteenpäin koko ajan. On hankala kuvitella että muutama kuukausi sitten Aiko oli vielä hieman ujo ja epävarma poika, ja nyt vieressä köllöttelee reipas ja sosiaalinen lurppi!