[do action=”elaimen-tiedot” kiire=”” varattu=”” ika=”8-vuotias” sukupuoli=”Narttu” leikattu=”” sijainti=”Suomessa”/]
Ellin (ent. Ellie) kuulumisia 26.4.2017
Keväisen lumiset terveiset lounais-rannikolta ;)
Elli (ent. Ellie) tunnetan myös useilla eri nimillä, pikkumummo, käppänä, pikku pötkylä, mummeli.
Elli tuli mulle alunperin kotihoitoon, muutaman päivän varoitusajalla, vain kuukauden myöhemmin kuin Eevi. Sitten kävi niin, että en vain pystynyt sitä enää antamaan eteenpäin kun sen aika olisi ollut. Se kun oli juuri alkanut täysin luottamaan muhun.
Elli oli huomattavasti varautuneempi kuin Eevi, mutta ei pistänyt yhtään vastaan kun lentokentällä kysyin lähtiskö se mun mukaan.
Ensimmäinen ja toistaiseksi viimeinen shokki Ellin kohdalla oli se, kun näin sen ensi kerran kentällä. Ihmisen, jonka koirat on ollut järkiään kokoluokkaa suursnautseri, ainoa pelko nimittäin oli, että se menee mulla hukkaan :D Elli on mun minikoira, ja on vielä tallessa :)
Voi sanoa, että myös Elli on ollut todella helppo menneisyyteensä nähden. Pienestä arkajalasta on kuoriutunut katujen kuningatar :D
Ja sitten toinen mamman mussukka :)
Aika on sujahtanut kuin siivillä. Tajusin jokin aika sitten, että Eevi (ent. Evita), tunnetaan myös nimellä Eveliina, Empukka, pikkukoila, mötkylä, möllykkä jne. nimilista on loputon :) On ollut mulla kohta 7kk!! Ja mikä mamman mussukka siitä(kin) on tullut.
Vielä tänäkin päivänä jaksan ihmetellä sitä, kuinka noin täydellinen koira voi tulla jostain niin kurjasta. Eevi on kuin ihmisen mieli, tai ainakin mun mieli. Sen kanssa ei ole ollut mitään ongelmia. Sisäsiistiksi oppi heti, ruoka maistuu, ei pelkää mitään, tykkää kaikista. Välillä tuntuu että se halkeaa onnesta vain siitä, että pääsee ulos pissalle ja saa ruokaa ja että minä olen sen kanssa samassa tilassa. Ja Eevin kohdalla onnesta halkeaminen tarkoittaa sitä, että pötköttelee silmät puoliummessa pehmeällä pedillä ja huokaisee oikein syvään :)
Keskenään tytöt tulevat loistavasti toimeen. Molemmat voivat hyvin ja osoittavat päivittäin omalla tavallaan sen, että niillä on hyvä olla. Se riittää mulle.
Kiitos näistä kahdesta mummelista <3
[divider scroll_text=””]
Tarhakertomus 03/2016
Lempeä ja hellittelyä kaipaava Ellie odottaa oman kodin löytymistä MAP:n tarhalla. Tämä koirakaunotar, sympaattinen ja ikäisekseen erittäin vireä mummo on pelastettu Giurgiun kadulta turvaan Magdan hoiviin. Ellie asustaa tarhassaan kahden nuoren uroskoiran Hugon ja Ionin kanssa.
Tarhakuulumisia 3.3.2016
Magdan tarhalla koirat pääsevät kerran päivässä myös isommalle ulkoilualueelle jaloittelemaan, tarhakaverukset aina samalla kerralla. Ulkoilualueella Ellie katselee monesti nuorempien koirien touhuja viisaan leidin katsella, suorastaan huvittuneen näköisenä taka-alalla häntä heiluen, osallistuen kuitenkin koirien väliseen kontaktiin. Ellie ei ole alistuvaisen oloinen ollenkaan, vaan soljuvan luontevasti väistää nuorisohäslinkiä odottaen vuoroaan ihmiskontaktin saamiseen.
Tarhassa Ellie tulee hakemaan ihmiseltä silityksiä ja huomiota, samalla tavalla leidimäiseen tapaan väistellen nuorempia uroksia olematta alistuneen oloinen.
Herkkupaloja annettaessa Ellie antaa nuorempien ottaa ensin namit ja sitten suoraan silmiin katsoen kuin kysyy ihmiseltä: ”Saanko ihan oikeasti minäkin herkkuja?” Puruluun Ellie antaa ottaa suoraan suustaan pois ja odottaa vaan, että saisiko jatkaa herkun maistelemista. Omistushalua ihmiseen tai ruuan omimista ei siis ole havaittavissa tarha-olosuhteissa lainkaan.
Elliellä on ikää arviolta 8 vuotta, mutta vaikuttaa nuoremmalta ja todella virkeältä. Kooltaan tämä tasapainoisen ja älykkään oloinen harmaaturkkinen ikäneito on keskikokoinen, n.45cm. Tarhalla Ellien ei ole kuultu haukkuvan.Tulevassa kodissa se saattaisi viihtyä ainoana koirana tai leppoisien koirakavereiden seurassa.
Ellie sai oman kodin lokakuussa 2016.