[do action=”elaimen-tiedot” kiire=”” varattu=”” ika=”2 vuotias” sukupuoli=”Narttu” leikattu=”” sijainti=”Suomessa”/]Syyskuu 2014 Haimme Irenan eli nyk. Ednan viikko sitten. Edna oli iloisen jännittynyt ja automatkalla Keski-Suomeen se hiljakseen kipusi syliin istumaan. Vessa-asiat hoidettiin matkan aikana mallikkaasti. Ensimmäisen illan se istui sylissä ja oli muutenkin hyvin lähellä ja katseli tarkaan kasvojamme. Seuraavana päivänä uni maittoi ja se nukkui matkaväsymystään pois.
Edna on hyvin tarhakuvauksen oloinen, hellyydenkipeä ja läheisyydestä nauttiva koira. Se on ollut alusta asti sisäsiisti, nukkuu hyvin yönsä ja syö reippaasti. Se on jo hieman pyöristynyt siitä, mitä se oli tullessa (vähäsen vielä voi painoa tulla lisää). Nyt viime päivinä se on näyttänyt siitäkin, että osaa leikkiä.
Hihnassa kävelyä opetellaan. Se pysähtelee paljon ja haluaisi palata kotiin. Uudet äänet pelottavat ja toisiin koiriin se ei erityisemmin halua tutustua. Se on itsepäinen ja voimakastahtoinen pieni koira, Se uskoo, kun siltä kielletään asioita (esim. sohvalle ja sänkyyn meneminen, omassa nojatuolissa saa olla) mutta kokeilee hetken päästä uudelleen…Oman kodin ja pihan se kokee jo reviirinään, murisi aikuiselle tyttärellemme, joka tuli yökylään. Seuraavana päivänä jo laski omaan porukkaan kuuluvaksi.
Kotiutuminen on sujunut hyvin ja Edna näyttää nauttivan olostaan ja me olemme iloisia uudesta tassuttelijastamme.
Terv. Jaana ja Ken
[divider scroll_text=””]
Tarhakertomus
Kun Irenaa katsoo, tuntuu kuin koko maailman suru asuisi pienen koiran silmissä. Tämä kultainen nuori äitikoira saatiin turvaan kunnalliselta koiratarhalta yhdessä lapsikatraansa kanssa. Se on rauhallinen ja mietteliäs, eikä tee itseään tykö, mutta painautuu hyvin onnellisena ihmistä vasten, kun sen nostaa syliin.
Irena on varovainen ja hiljainen, kuin olisi huolissaan siitä tekeekö varmasti kaiken oikein eikä kukaan vain ole vihainen sille. Se on ”kyljessä kyhnöttäjä”, jonka voisi hyvin kuvitella arvostavan yhteisiä TV-tuokioita omistajansa kainalossa sohvannurkassa syksyn pimenevinä iltoina. Kumpa vain löytyisi se ihminen, joka pyyhkisi surun pois Irenan silmistä.
Säkäkorkeudeltaan Irena on vain noin 30 senttiä ja mäyräkoiramaisen pitkulainen. Kaksi sen jälkeläistä, Jerina ja Jaron muistuttavat myös mäyräkoiraa, jota niiden kaikkien verissä ilmeisemmin virtaa ainakin ripaus.
Irena sai oman kodin syyskuun alussa 2014.