[do action=”elaimen-tiedot” kiire=”” varattu=”” ika=”2-vuotias” sukupuoli=”Narttu” leikattu=”” sijainti=”Suomessa”/]Kuulumisia perheestä 4.10.2016
Koirani Lucy (entinen Luki) on ollut omassa uudessa kodissaan nyt noin kuukauden ajan. Lucy on erittäin aktiivinen ja energinen nuori koiraneito, ja yhteisen elämämme alkutaival on ollut monestakin syystä hyvin haastava ja vaiheikas. Lucyn oltua Suomessa vain kolme päivää, se loukkasi jalkansa painiessaan koirapuistossa toisen koiran kanssa. Lucy on kova hyppimään korkeitakin hyppyjä, ja putosi tällaisesta ilmahypystä toisen koiran kanssa takatassunsa päälle, ja sääriluu meni poikki. Tästä seurasi leikkaus jo heti ensimmäisen Suomi-viikon aikana, ja kyseisestä onnettomuudesta ja leikkauksesta nyt toivumme edelleen päivä kerrallaan. Lucy voi kuitenkin hyvin, ja liikkuu leikatun jalan kanssa jo mainiosti. Lucyn on ollut hyvin vaikea tottua sisätiloihin, eikä se alkuun nukkunut ollenkaan vaan juoksi stressaantuneena ympäri asuntoa, raapi itseään hermostuneesti, haukkui yöt ja kärsi valtavasta eroahdistuksesta minun lähtiessäni töihin. Meillä on ollut ongelmana myös pureminen, joka on onneksi kuitenkin vain leikkiä eikä aggressiota. Edelleen esiintyy myös voimakasta ohikulkijoille rähjäämistä, johon on kouluttajan avulla puututtu. Lucy ei kuitenkaan tee kotona minkäänlaisia tuhoja, ja on ollut jo parin viikon ajan täysin sisäsiisti. Lucy on luonteeltaan aivan ihana, sympaattinen ja rakastettava koiraneito. Se on hyvin kultainen, ja aina kotiin tullessani tiedän, että minua odottaa iloinen hännänheiluttaja, joka on heti halukas pusuttelemaan ja vastaanottamaan maharapsutuksia. Lucysta on tullut minulle lyhyessä ajassa hyvin tärkeä, ja yhdessä selviämme näistä alun vaikeuksista kohti hienoa tulevaisuutta.
[divider scroll_text=””]
Tarhakertomus 04/2016
Luki ilmestyi helmikuun alulla meitä jo vuosia auttaneen giurgiulaisen eläinsuojelijarouvan pojan kotiportin taakse. Tytön perässä olivat kaikki samaisen kadun koirat ja se etsi hädissään pakoreittiä. Nähdessään keskeneräisen autotallin tarjoavan pienen suojan Luki luikahti pihamaalle ja kyyristyi autotallin nurkkaan.
Talon lasten saapuessa autolla kotiin Luki juoksi suoraan niiden syliin ja pyrki autoon sisään. Lapset leikkivät kiltin koiran kanssa ja antoivat sille ruokaa,isänsä tarkastaessa koiran ja huomatessa pannan jättämän selvän jäljen sen kaulassa.
Perhe arveli koiran karanneen ja he uskoivat sen lähtevän kotiinsa aamuun mennessä. Yö oli kylmä, pakkanen nousi 20 miinusasteeseen ja kun lapset aamulla heräsivät he löysivät koiratytön tärisemästä yhä pihaltaan.
Lopulta oman äitinsä ja lastensa pyynnöistä perheen isä antoi luvan, että koiratyttö saisi jäädä hoitoon heidän takapihallaan olevaan pieneen aitaukseen ja hankki sille koirankopin tapaisenkin suojaamaan kaikkein pahimmalta tuiskulta ja tuulelta.
Pojan äiti, meidän oma eläinsuojelijaenkelimme Lili, pyysi apua meiltä ja kysyi voisimmeko etsiä kodin Suomesta tälle hyvin ihmisrakkaalle ja ystävälliselle koiraneidille. He olivat antaneet sille nimen Lucky, koska se oli onnekas. Nimi on taipunut kuitenkin näiden englantia taitamattomien, kultaisten ihmisten suussa muotoon Luki, jonka tyttö hyvin tunnistaa.
Tapasimme Lukin maaliskuun puolivälissä. Se on hyvin energinen koira. Se on myös hyvin iloinen ja levittää tuota elämäniloaan ympärilleen. Tyttö on voimakas ja saattaa innoissaan kaataa heiveröisemmän ihmisen kumoon hyppiessään syliin ja pyrkiessään suukottelemaan. Luki on hyvin avoin ja välitön ja se ottaa täysin vieraankin ihmisen avosylin ja riemuiten vastaan. Se rakastaa ihmisiä pienistä taaperoista ikäihmisiin, mutta tämän sen innokkuuden vuoksi ehkei ole paras valinta ihan pienten lasten kotiin. Tyttö malttaa kuitenkin myös rauhoittua ihmisen lähelle ja nauttii kovasti hellyydestä.
Neito osaa kulkea hihnassa, mutta meno on välillä varsin vauhdikasta sen ollessa niin kovin innoissaan pääsystään kävelylle. Ollessaan tarhassaan yksin Luki haukkuu, joten emme uskalla suositella sitä kerrostalokotiin, vaikka haukkuminen saattaakin johtua ihan vain siitä, että tämä hyvin sosiaalinen koira turhautuu yksinäisyydestä ja tekemättömyydestä.
Luki on säkäkorkeudeltaan noin 50-55 senttinen, voimakasrakenteinen ja sopusuhtainen koira. Ikää sillä on arviolta parisen vuotta.
1.7.2016:
Suloinen Luki odottelee edelleen omaa loppuelämän kotiaan paikallisen perheen pihalla. Lisätty leikkisästä Lukista uusi kuva.
Luki sai oman kodin syyskuun alussa 2016.