[do action=”elaimen-tiedot” kiire=”” varattu=”” ika=”6 vuotias” sukupuoli=”Uros” leikattu=”Kastroitu
” sijainti=”Saksassa”/]Yhtenä päivänä Magda´s Angeles Placen ulkopuolelle oli ilmestynyt uusi koira. Kun Magda ja Florin saapuivat päivittäisille askareilleen tämä koirapoika koitti juuri löytää tietä miten päästä sisään ja niin sille etsittiin paikka yhdestä tarhan häkeistä. Lupuksi nimetty poika ei kuitenkaan häkissään malttanut pysyä vaan hyppäsi sieltä ulos ja se oli tarhan pomokoiralle Costelille liikaa. Herrat ottivat yhteen ja Lupu pomppasi taas aitojen ulkopuolelle.
Ei mennyt kauaakaan, kun Lupu oli taas pyrkimässä uudelleen sisään ja Costel raivosi koittaen ajaa vielä kastroimattoman kilpailijan tiehensä. Lupu sijoitettiin häkkiin, jossa oli verkosta tehty katto ettei uusia konflikteja pääsisi syntymään. Seuraavana päivänä tarhalle saapui läheisen firman mies, joka kyseli vahtikoiraansa ja selvisi, että se oli juuri Lupu. Koira ei ollut kuitenkaan halukas lähtemään miehen mukaan, mutta miehen vaadittua ja uhkailtua Magda joutui antamaan vastahakoisesti Lupun miehen matkaan.
Mies ja koira lähtivät, mutta jo siitä seuraavana päivänä Magda löysi Lupun taas tarhalta koittamassa löytää sisäänpääsyä. Lupu oli taas karannut ja päättänyt muuttaa omatoimisesti MAP:iin…
Ollessani itse Romaniassa ajoin yhtenä iltana tarhan työntekijän Ionin kanssa kotiin, kun Lupun omistaja käveli tiellä vastaan ja kyseli taas koiraansa. Tiesin varsin hyvin kenestä on kysymys, mutta vastasin, että emme ole nähneet hänen koiraansa.
Tein Lupun kanssa iltalenkkejä ja yhtenä päivänä sen flexi hajosi ja Lupu lähti juoksemaan kovaa kyytiä kauemmas. Se juoksi minusta poispäin taakseen edes vilkaisematta ja ehdin miettiä virtaako koiralla niin paljon kulkurin verta suonissaan ettei se vain malta pysyä yhdessä paikassa. Kävelin suuntaan jonne Lupu oli kadonnut ja huhuilin sitä, mutta jonkin ajan kuluttua minun oli pakko palata takaisin tarhallepäin. Silloin yhden puskan takaa rymisti naurunaamainen Lupu suoraan luokseni ja alkoi hypähdellä iloisena minua vasten aivan kuin minä olisin ollut se joka olin ollut siltä kateissa.
Jatkoimme rinnakkain loppumatkan tarhalle ja portille päästyämme Lupu jo odotti innoissaan sen avaamista, jotta pääsisi pian takaisin sisään
Lupu on noin 6-vuotias saksanpaimenkoirasekoitus. Se on todella ihmisrakas ja välillä suorastaan sinnikäs halutessaan änkeä ihmisen syliin ja pussailemaan. Se on ylitsevuotavan rakastava ja lyö tassullaan väittömästi, kun koitat lopettaa sen rapsuttamisen. Se jyrää muiden koirien ohi tai yli ja löytää aina tiensä luoksesi kiehnäämään ja vaatimaan hellyyttä. Kun Lupu huomaa saaneensa ihmisen jakamattoman huomion se kierähtää selälleen nauttimaan ja hymyilee leveästi koko kuonollaan, kun kätesi ohjautuu hieromaan sen vatsaa.
Lupu tulee hyvin toimeen narttukoirien kanssa. Paras paikka tälle koiraherralle ei ole kerrostalossa, koska se innostuu välillä tuomaan itseään esiin haukkumalla. Lupu sopisi luultavasti myös lapsiperheesen, kunhan lapset ovat vain tottuneita koiran välillä vauhdikkaaseenkin menoon.
Lupu sai oman kodin Saksasta lokakuussa 2013, hyvää loppuelämää suloisuus!
