Nipsutin on pieni kissaneito, joka kiinnitti huomioni kauneudellaan ja rauhallisuudellan. Nipsuttimen turkki on kauniin värinen ja hiukan pidempi kuin ”perusmaatiaisella”.
Neiti on ihan tavallinen kissanpentu: utelias ja leikkisä. Se juttelee paljon ja kiehnää jaloissa. Koirista neiti ei välitä pätkän vertaa, vaan kävelee suoraan nenän edestä. Tietysti koiran ruokakuppi piti myös mennä tarkistamaan, jolloin koiralta tuli murinaa. Tästä ei Nipsutin välittänyt vaan jatkoi tutkimusretkeään. Välillä neitonen ehtii hetken lepäämään, mutta sitten tullaan taas juttelemaan ja vaatimaan huomiota. Ikää Nipsuttimella on arviolta 6 kuukautta ja neitokainen on steriloitu. Kerrassaan ihastuttava pikkuinen!
Kuulumisia uudesta kodista 21.4.2007
Jo pääsiäismaanantain iltana (oltiin kahdeksalta illalla kotona) Miusu kokeili ensimmäisen kerran lähtisikö meidän ”teini” mukaan leikkeihin. Ihan vielä silloin ei yhteiset kemiat toimineet niin hyvin. Heti kyllä sekä Miusu että Kitta yrittivät tutustua toisiinsa, kovasti haistelivat ja seurailivat toistensa tekemisiä. Meidän vanhuskin kävi nuuhkimassa Miusun, mutta ei sen kummemmin noteerannut!
Parin tunnin tutustumisen jälkeen Miusu alkoi ravaamaan ympäri taloa, ja ensimmäisen kerran näin sen nukkuvan vasta tiistaina n. 17 aikoihin!! Ruoka on maistunut koko ajan, ja energiaa riittää! Nykyään Miusu ja Kitta leikkivät todella paljon yhdessä, ja tulevat eritättäin hyvin toimeen keskenään, vaikka kyllä Miusu jaksaa yksinäänkin leikkiä..
Kova tyttö puremaan tuo Miusu, mutta lopetta käskystä hienosti.. Leluksi kelpaa mikä vaan liikkuva :) Tällä viikolla Miusulla on ollut kova hinku ulos, kun on tajunnut että Kitta aina välillä livahtaa sinne. Onpa Miusu sylissä käynyt postilaatikollakin, mutta se pelottaa hieman.
Täällä siis voidaan oikein hyvin, ja koko ajan vain paranee =)
Terv.
Emmi ja Miusu
Kuulumisia kodista 3.9.2007: Miusu on kotiutunut viidessä kuukaudessa hyvin! Kisusta on tullut meidän pesueen lellikki, mikä välillä pännii kahta muuta kissaamme. Miusu osaa vaatia haluamansa tavalla tai toisella. Alku aikojen pureminen on loppunut lähes tulkoon kokonaan, mutta jos oikein pitkän maukumisenkaan jälkeen haluamaansa ei tipu, niin vielä saattaa yrittää ”kovistella”. Kieltämällä kyllä osaa jo lopettaa, mutta pientä uhmaa esittelee välillä!
Pari ikävääkin juttua on mahtunut näihin kuukausiin. Ensin tuli melko paha ientulehdus, joka onneksi hoitui penisilliinikuurilla (oli melkoisen hankalaa yrittää antaa nestemäinen kuuri). Eläinlääkärikin sai kuulla mitä mieltä Miusu oli penisilliini piikistä, jonka sai! Lääkärin kädet olivat raapaleilla ja piikki osui ensin Miusun korvaan, kun tyttö alkoi riehumaan. Heinäkuussa Miusu alkoi oksentamaan kaiken mitä suuhunsa laittoi. Vesikään ei pysynyt sisällä, muuta kuin antamalla millin mitalla pieniä määriä ja usein. Neljän päivän paaston jälkeen alkoi olotila jo normalisoitua ja pienet määrät ruokaa pysyi sisällä. Eläinlääkäri ihmetteli taas, kun kisu juoksi ja leikki normaalisti koko neljän päivän ajan, vaikka ruokaa ei ollut saanut yhtään. Lääkäri totesi vain, että ei voi kovin sairas olla, jos kerran ruokahalua riittää (Miusu olisi syönyt koko ajan jos vain olisi ruokaa laittanut) ja leikki sujui normaaliin tahtiin, eli aamusta iltaan ja vauhdilla.
Nyt onkin loppukesä ja alkusyksy mennyt ilman mitään sairastelua. Miusu alkaa kasvoistaan näyttämään jo enemmän ”aikuiselta” kisulta ja käytöskin vain paranee. Ensimmäiset kerrat Miusu on tyytyväisenä nukkunut sylissäni vasta nyt, aiemmin Miusu tyytyi rapsutteluihin, mutta halusi nukkua omissa oloissaan. Luottamus toisiimme alkaa olla todella korkea! Aina kun Miusun ohi kävelee, se tervehtii maukumalla.. Suloinen pikku-likka, joka rakastaa leikkiä puolivuotta vanhemman kissamme kanssa! Täällä elämä hymyilee ja aurinko paistaa, vaikka ulkona sataa vettä!
T: Miusu ja Emmi
