[do action=”elaimen-tiedot” kiire=”” varattu=”” ika=”Enkeli” sukupuoli=”Narttu” leikattu=”” sijainti=”Suomessa”/]Sharona (s.2004) tuli meille Pelastetaan koirat ry:n kautta kesällä 2008 ja tänään 2.6.2014 Sharona nukkui pois eläinlääkärin avustuksella.
Alkuvuodesta Sharonalta löydettiin tulehtuneesta rasvapatista syöpäsoluja ja imusolmukkeet olivat turvonneet. Patti saatiin kuitenkin leikattua pois ja imusolmukkeet olivat näytteen mukaan puhtaat. Ilmeisesti syöpä oli kuitenkin levinnyt imusolmukkeisiin, sillä ne lopulta turposivat kaikki ja Sharona alkoi uupua. Päätimme että Sharonan on parempi lähteä nyt kun hyviä päiviä oli vielä enemmän kuin huonoja. Kipulääkkeen voimin Sharona sai viettää ihanan viimeisen viileän kesäillan uiden ja kesän tuoksuja haistellen, ja perheemme sai viettää Sharonan kanssa 6 upeaa vuotta.
Terveisin, Jenni
[divider scroll_text=””]
Kuulumisia Sharonan kodista 17.8.2008:
Sharona tuntuu kotiutuneen hienosti, eikä oikeastaan mitään ihmeempiä ongelmia ole ollut. Oltuaan meillä muutaman viikon, Sharona tuntui hieman testaavaan meitä mm. haki ruokaa pöydältä salaa (kerran Sharona hotkaisi n. 10 lettua, jotka olivat jäähtymässä pöydällä:) ja lenkillä teki yllätysloikkia aina kun joku tuli vastaan. Varsinkin kaikki nelijalkaiset, sauvakävelijät mukaanlukien, kiinnosti kovasti. Ruuan ottamisen pöydältä lopetti oikeastaan kerrasta, kun jäi kiinni itseteossa ja kiellettiin. Muutenkin Sharona käyttäytyy nyt oikein kauniisti, tykkää myös lapsista kauheasti ja aina kun tullaan kotiin on iloinen pusutyttö vastassa. Toisten koirien kohtaamisessa ollaan edistytty hienosti, ohittaminen onnistuu jo hyvin vaikka Sharona mielellään kaikkiin tutustuisikin. Sharona ei myöskään vedä remmissä juuri ollenkaan. Koirapuistossa käydään usein, ja sielläkin on mennyt hyvin. Nuoria innokkaita uroksia Sharona komentaa aika herkästi jos käyvät liian tuttavallisiksi, ja muutenkaan ei pidä liian innokkaista leikkijöistä, mutta kovin aggressiivisesti ei silti käyttäydy.
Pari kertaa on puistossa on ollut pieniä arkoja tyttökoiria ja nekin Sharona on jättänyt rauhaan. Tullessaan meille Sharona ei hirveästi välittänyt leluista, mutta pallo on nyt ehdoton suosikki. Uimassa, tai oikeastaan kahlaamassa ollaan käyty lähes joka kerta lenkillä, kun täällä on useampikin järvi vieressä. Tässä on lähellä myös koirille sallittu pieni uimaranta, ja siellä käytiin pari kertaa koko perhe kun oli lämpimiä päiviä. Sharona saa paljon ihailijoita, mihin tahansa mennäänkin=) Kotona Sharona lähinnä lepäilee, tykkää seurasta ja tulee aina siihen huoneeseen jossa on ihmisiä. Välillä käy kerjäämässä rapsutuksia ja antamassa pusuja. Iltaisin Sharona tulee aina sohvalle syliin makoilemaan (ja muita ei sitten sohvalle mahdukkaan:).
Varsinkin muutaman viime viiikon aikana on tuntunut, että Sharona on alkanut ymmärtää jäävänsä tänne, ja luottamus ja yhteisymmärrys on saavutettu. Sen huomaa varsinkin lenkillä, Sharona kuuntelee ja ottaa kontaktia eikä sitä oikeastaan tarvitse komentaa, vaan ihan puhumalla ohjaaminen onnistuu. Oli kyllä hieno tunne, kun Sharona ohitti toisen koiran nätisti, vaikka sen selvästi teki mieli mennä moikkaamaan, niin jatkoi matkaa yhtään kiskomatta. Sharonallahan oli juoksut tullessaan meille ja silloin siinä oli kyllä pitelemistä.
Itselläni alkoi koulu viime tiistaina ja Sharona on hienosti jaksanut olla kotona, tosin yksinoloa ei ole tullut kuin muutama tunti, ja pahimmillaankin tulee olemaan max. 5-6 tuntia, jos itselläni ja miehellä on molemmilla pitkä päivä. Oikeastaan ainoa asia mikä on aiheuttanut päänvaivaa, on Sharonan vatsaongelmat. Tytöllä on ilmeisesti stressivatsa, ja aika helposti menee vatsa löysälle. Olimme kaksi päivää poissa ja sillä välin Sharona oli tutun hoitajan kanssa kotona, ja sen jälkeen oli ripulilla muutaman päivän. Samoin uudet herkut aiheuttavat ripulia, ja viime aikoina myös nappuloista on tullut. Yritämme tässä löytää sopivaa ruokaa tytölle. Mitään ihan vesiripulia ei ole ollut ruuasta mutta kuitenkin ihan löysää. Nyt on siis uudet nappulat kokeilussa, myös riisiä ja piimää on saanut ja niillä vatsa on ollut kunnossa. On hieman hankalaa, kun ei oikein uskalla millään herkuilla palkita ettei vatsa mene sekaisin. Muuten Sharona on kyllä loistokunnossa, turkki on hyvässä kunnossa eikä karvaa lähde normaalia enempää. On virkeä ja jaksaa hyvin liikkua.
Kaiken kaikkiaan siis hyvin on mennyt, ja Sharona on kyllä ottanut paikkansa perheessä. Naapuritkin ovat aivan ihastuneita Sharonaan:)
T. Jenni & Sharona & Jussi, Viivi ja Milo.
[divider scroll_text=””]
14.4.2008 Sharona sai kodin loppuvuodesta 2004. Tyttönen on asunut perheessä luona siitä saakka ja nyt heidän on suurten elämänmuutosten vuoksi pakko luopua Sharonasta.
Nykyinen koti kertoo: Sharona on edelleen iloinen pusutyttö ja kaikkien kaveri, niinkuin oli tarhallakin ollessaan. Sharona on nyt n. 4-vuotias. Kuten kuvista näkee tulee toimeen lasten kanssa. Kissat saa olla rauhassa kun ollaan sisällä mutta ulkona ne on Sharonan mielestä ”vapaata riistaa” ja ajaa niitä takaa. Jonkun verran olen pitänyt Sharonaa irti ulkona mutta se pysyy hetken ja sitten karkaa. Kaverina Sharonalla on ollut iso leikattu uroskoira joka nyt jouduttiin viemään viimeiselle matkalle vanhuuden ja sen tuomien sairauksien vuoksi. Ainakaan pienistä nartuista Sharona ei tykkää.
4.5.2008 kotihoitaja kertoo: Sharona tuli minulle hoitoon viikko sitten ja on osoittautunut hyvin sopeutuvaiseksi ja hyväntuuliseksi tytöksi. Lähiöelämä on ollut Sharonalle melkoinen muutos mutta se on suhtautunut uuteen tilanteeseen hyvin. Kotona Sharona lepäilee ja odottelee kärsivällisesti seuraavaa ulkoilua sekä käy välillä rapsutettavana. Tyttö on todella iloinen kaikesta huomiosta ja se rakastaa oikein perinpohjaista rapsutusta. Silloin Sharo heittää tassut kohti taivasta ja sulkee silmänsä onnesta.
Lenkillä Sharona tekee kaikkiin vaikutuksen ystävällisyydellään ja kauneudellaan. Sharonan koko (68 cm, 46 kg) herättää paljon huomiota. Sharonan koko onkin joillekin muille koirille kova pala. Urokset eivät oikein halua uskoa Sharonaa tytöksi ja nartut rähjäävät ihan varmuuden vuoksi. Sharona suhtautuu rähinään tyynesti. Koirapuistossakin on käyty ja Sharona on tullut toimeen melkein kaikkien kanssa. Sharona tulee narttujenkin kanssa toimeen kunhan ne kohtaavat Sharonan itsevarmasti. Sharonassa kun asuu pieni koulukiusaaja joka viihdyttää itseään pelottelemalla pienempiä koiria joita se ei halua päästää laumaansa. Tämä siis tapahtuu vain koirapuistossa laumatilanteessa, uusien koirien tullessa puistoon. Sharo on myös pärjännyt hyvin yksin minun ollessani töissä.
Sharona on jo nyt selvästi kiintynyt minuun ja tukeutuu minuun kovasti jos jokin jännittää. Sharonasta saa siis mitä uskollisimman ja luotettavimman ystävän. Sharona on tosiaan erittäin lapsiystävällinen. Vahtiviettiä tytöllä ei juurikaan ole. Luulen Sharonan toivovan kotia jossa sille riittää tekemistä ja tilaa liikkua, ja tietenkin rajattomasti rakkautta elämänsä loppuun asti, ehdottomasti.
Sharona sai kodin kesäkuussa 2008.
[divider scroll_text=””]
Tarhakuvaus:
Sharona on n. 1-vuotias kaunokainen. Se on vauvamaisen iloinen ja energinen pusutyttö joka ei meinaa pysyä nahoisaan saadessaan ihmisen luokseen. Sharona rakastaa kaikki ihmisiä tasapuolisesti. Se kutsuu leikkimään ja touhuamaan eikä malttaisi millään päästää luotaan. Kiltti, avoin, ilopilleri. Säkä n. 60cm.
Sharona sai kodin loppuvuodesta 2004.
