Adalmiinan Helmi, näin meidän kesken Helmi vaan.
Helmi on hellyyttävän näköinen erittäin hurmaavineen korvineen. Tulevaisuudessa se tulee saamaan aivan varmasti ihailevia katseita osakseen. Neiti istuu häntä heiluen häkissään, kun menen sen luo ja vastaanotto on hyvin ystävällinen ja iloinen. Vaikka neito on jätetty erään kaupan pihan aitaan kiinni siitä huolimatta Helmen luonteesta hehkuu iloisuus, positiivisuus ja viisaus. Helmi lähtee lenkille mielellään ja innostuu välillä niin paljon, että alkaa ”hammastelemaan” minua. Hetken riehumisen jälkeen Helmi rauhoittuu ja ikäisekseen kulkee hihnassa hyvin mallikelpoisesti. Voisin kuvitella, että Helmen edelliset omistajat ovat kouluttaneet sitä tai yksinkertaisesti neito on vain luonnonlahjakkuus.
Lenkillä tapasimme Helmeä vanhemman narttukoiran, joka on myös sivuillamme kotia etsimässä oleva Lady Liana. Helmi meni innostuneesti Lady Lianan luo ja alkoi haastamaan sitä leikkiin. Hetken touhuttuaan leikkikaveri kyllästyi ja komensi Helmeä, johon Helmi suhtautui kunnioitettavasti ja jätti koiran rauhaan.
Olisin hyvin tyytyväinen, jos Helmen tulevassa kodissa alettaisiin harrastamaan jotakin, sillä neidosta hehkuu suunnaton mielyttämisenhalu ihmistä kohtaan ja halu oppia uusia asioita. Olisi sääli jättää käyttämättä tuo ominaisuus.
Helmen koti voisi olla kerrostalossakin, koska en kuullut sen haukkuvan kertaakaan.
Säkäkorkeutta on neidolle kertynyt noin 55cm enkä usko, että se tulee tuosta kovin paljoa kasvamaan.
Adalmiinan Helmi sai kodin huhtikuussa 2009.
