[do action=”elaimen-tiedot” kiire=”” varattu=”” ika=”” sukupuoli=”Narttu” leikattu=”” sijainti=”Suomessa”/]Ensimmäisenä kiinnittää tietenkin huomiota häkkirivistöstä erottuvaan muhkeaan ja kauniisen olemukseen. Amy on mahdollisesti puhdaskin pitkäkarvainen saksanpaimekoira, korkeudeltaan yli 60 cm.
Suraavaksi Amysta huomaa sen eleettömyyden ja rauhallisuuden. Amy ei viitsi enää hötkyillä eikä häslätä, se lähtee mielellään lenkille ja kulkee joutuisasti mutta suurempia vetämättä, haistellen ja ihmetellen elämää…
uoren uroskoiran seura on Amylle melkoisen yhdentekevää, se ei kiinnostu leikkiinkutsuista, mutta ei myöskään hermostu perässään läähättävään nuorukaiseen. Hampaista näkee että ikää on jo noin kahdeksan vuoden tienoilla, muuten Amy on hyväkuntoinen, se liikkuu hyvin ja on kaunista katsottavaa. Amy on nähnyt jo paljon, eikä aina varmastikaan pelkkää hyvää. Amy ei anna itsestään heti vieraalle kaikkea, se on kyllä hyvin ystävällinen ja kiltti, mutta ihan kuin se ajattelisi, ettei jokaiseen vastaantulevaan kannata samantien kiintyä…
Amy on sakemanniksi sieltä hieman pehmeämmästä päästä, tosin terävöitymistä voi vielä kotioloissa ilmaantua, mutta ennenkaikkea Amy arvostaisi varmasti rauhaisaa elämää omassa kodissa, omien ihmisten lähellä.
Kovin toivon, että Amykin löytäisi vielä kodin eläkepäivikseen, kodin jossa siitä huolehdittaisiin loppuun saakka, missä se saisi sopivasti liikuntaa, lepoa, hyvää ruokaa ja hellyyttäkin. Ehkä jotain sellaista ylellisyyttä jota ei liiaksi ole Amyn elämään vielä ehtinyt…