[do action=”elaimen-tiedot” kiire=”” varattu=”” ika=”Enkeli” sukupuoli=”Narttu” leikattu=”” sijainti=”Suomessa”/]
Kuulumisia 26.4.2018
Avasta tuli enkeli 18.4.2018. Ava sai elää pitkän elämän kotikoirana omassa kodissa. Kiitos Avan perheelle! <3
Kuulumisia kodista 24.2.2008
Meillä eletään ihan normaalia ”koira-arkea”, eli mitään mullistavaa ei oo tapahtunut. Neitokaisella on kyllä hieman uhmaikää päällä. Lähinnä yrittää komentaa esim. parvekkeelle halutessaan tms. Välillä nylkyttää varsinkin Mikaa. Hyvin näistä kuitenkin selvitään aina, parhaiten Avalla toimii se että kiinnittää sen huomion johonkin sallittuun tekemiseen, tai jos se ei auta niin sitten eristetään hetkeksi eri huoneeseen. Onneksi tää on ohimenevä vaihe :) Likka oppii tosi nopsaan mitä sille opettaa. Nykyään menee istu, maahan, paikka ja sivulle kun vettä vaan, seuraamista ollaan nyt treenailtu mut on vielä vähän vaiheessa. Niin ja osaahan se antaa tassua ja näyttää kummassa kädessä on nami :) Sillon jos ulkona noita juttuja tehdään ja ympärillä on jotain kiinnostavampaa niin tuntuu välillä että puhuisi puille, siltä häviää korvat johonkin :) Koirapuistossa käydään sillon tällön, ja pääsääntösesti menee hyvin. Jos on tullu sellasia koiria joiden kans ei tuu juttuun ni ollaan sit lähdetty pois. Ava kyllä ottaa jonkun paimenen roolin siellä, tarkkailee muita ja paimentaa niitä ruotuun, varsinkin jos koiria on paljon, tai jos ne on pieniä. Haukkuu myös aika reippaasti puistossa, välillä kutsuakseen leikkiin ja joskus taas tähän ”paimennukseen”. Yhtä silmätulehdusta ja sitä tassun venähdystä lukuunottamatta on pysyny terveenä. Massaa on tullut myös vähän lisää, ja oikeen upea ilmestys on edelleen :) Virtaa sillä riittäisi myös vaikka muille jakaa, se on sellanen koira mikä on aina menossa mukana :)
Terkuin: Anne, Mika ja Ava
[divider scroll_text=””]
Tarhakertomus 09 / 2007
Avaris päätyi Rakveren tarhalle koska tytteli oli hylätty, ohuella narulla kiinni sidottuna. Tiukalle, ettei vaan pääse karkuun mutta kuitenkin lähelle paikkaa missä ihmisiä kulkee. Haluan ajatella että jostain syystä epätoivoinen omistaja on tehnyt tällaisen älyttömän ratkaisun. Avaris on niin avoin, ystävällinen, kiltti, ei mikään riekkuja, antaa hyvin käsitellä, ei pelkää vieraita ihmisiä, miehiäkään, että sitä toivoo sen elämässä olleen edes hippunen rakkautta, jonka Avaris kyllä ansaitsee. Avaris tuntuu tykkäävän ihmisistä, seurasta ja ihan vaan olosta ihmisen lähellä. Korkeutta Avariksella on reilut 60 cm ja ikä noin vuoden tietämillä. Hyvin kaunis livenä, kuten eräs Avariksen ihailja on sanonut. :-) Kaunokainen oli positiivisen kiinnostunt muista koirista, toisista nartuistakin. Tasapainoiselta ja kivalta vaikuttava kaunis koira!
Avaris sai kodin syyskuussa 2007.
