[do action=”elaimen-tiedot” kiire=”” varattu=”” ika=”3 vuotias” sukupuoli=”Uros” leikattu=”” sijainti=”Suomessa”/]Kuulumisia heinäkuulta 2013: Yhdistyksen heinäkuisella matkalla tarkoituksemme oli saada Enri turvaan sillä sille oli löytynyt riittävästi tukijoita, jotta pystyisimme turvaamaan sen pääsyn yhteistyötarhallemme. Jo matkan ensimmäisenä iltana ajoimmekin vankilalle etsimään Enriä ja sen laumaa. Huutelin, viheltelin ja etsin kaikkialta, mutta tästä pojasta eikä sen koko laumasta näkynyt jälkeäkään.
Säännöllisesti aina kun vain pystyimme ajoimme aamuin illoin vankilan alueelle etsimään. Ainoa, jonka paikalta löysimme oli keskikokoinen musta-valkoinen poika, joka hiipi varovasti paikalle syömään, mutta ei päästänyt lähelleen.
Aloin olla toden teolla huolissani, kun pariviikkoinen matkamme lähestyi uhkaavasti loppuaan eikä Enristä ollut tietoakaan. Kaksi päivää ennen tulevaa kotiinpaluutani lähdin aamulla yrittämään Giurgiun kunnalliselle tarhalla, josko Enri olisi pyydystetty ja viety sinne. Kiertelin moneen kertaan satojen koirien häkkirivistöt etsien. Löysin kyyneleitäni nieleskellen toinen toistaan suloisempia, mukaan pyytäviä pieniä kultia, mutta Enriä ei vain löytynyt.
Lähdin tarhalta ajaen vielä kerran vankilan kautta. Toivon, että Enri ehtisi vielä ilmaantua jostakin, mutta ei… Tiesin, että joudun lähtemään kotiin ja allapäin tiesin joutuvani kertomaan surulliset uutiset täällä. Enri on kadonnut, emmekä tiedä onko enää elossa.
En ehtinyt kuin Suomen puolelle, kun sain soiton apuun tulleilta naisilta Anulta ja Birgitalta. He olivat olleet ajamassa tarhalta kotiinpäin, kun aivan yhtäkkiä Enri oli juossut tutun auton äänen kuullessaan piilostaan ulos. Kiljuin riemusta, ihanaa, voi rakas, se oli sittenkin elossa, kunnossa ja turvassa… Kiitos Kadulta Kotiin -projektin tukijat!! Enri on Magda´s Angels Place:ssa ja askelen lähempänä turvattua ja onnellista, koiranarvoista elämää. Nyt kultapoika voi alkaa etsimään omaa loppuelämän kotiaan!
Enri saapui hoitokotiin 28.-29.8.2013.
[divider scroll_text=””]
Kesäkuussa 2013: Enri elää Giurgiun vankilalla. Se on selviytynyt vankilan johtajan ja koirarankkureiden vainolta kuin ihmeen kaupalla jo puolentoista vuoden ajan. Samaan aikaan lauma sen ympäriltä on pienentynyt pienenemistään. Osan koirista olemme saaneet pelastettua Magda’s Angles Placeen, surullisen moni on kuollut jäätyään auton alle tai muuten ihmisten pahoinpitelyn kohteeksi ja osa on pyydystetty ja toimitettu Giurgiun kunnalliselle koiratarhalle seisomaan häkkiinsä tiettömättömäksi ajaksi.
Katukoiria ja vankilan laumaa uhkaavat päivä päivältä enemmän yhteiskunnan ja uusien päättäjien määräykset. Me toivomme pystyvämme pelastamaan Enrin ennenkuin myös sille ehtii tapahtuu jotakin pahaa.
Vankilan laumalla ovat vaihtuneet johtajaurokset, mutta Enri ei ole koskaan aiemmin kuulunut niihin. Se pysyttelee hieman kauempana voimakastahtoisempien urosten tieltä ja tuntuu rakastavan rauhaa. Nyt kun lauman suojana ei ole näitä johtajia näyttävät harvat jäljelle jääneet turvaavan Enriin. Ne seisoskelevat sen takana ja tarkkailevat miten poika suhtautuu ihmisiin. Ne tulevat syömään ja hiipivät lähemmäs, silloin kun Enri näyttää omalla esimerkillään keneen voi luottaa.
Kun ajamme vankilan ohitse kulkevaa kuoppaista tietä, se tuntuu ilmestyvän aivan kuin ilmasta havaitessaan tutun auton ja tutut ihmiset. Muuten se pitää laumansa poissa tieltä.
On surullista ajatella vievänsä tältä pieneltä laumalta niiden ainoa tuki ja turva, mutta juuri nyt kaikki ovat niin suuressa vaarassa ettei vaihtoehtoja ole. Me yritämme kuitenkin mahdollisuuksiemme mukaan saada myös muut jäljellä olevat turvaan.
[divider scroll_text=””]
Takaisin Kadulta Kotiin -projektiin.
[divider scroll_text=””]
Enri sai jäädä hoitokotiinsa ja näin Enri sai oman kodin elokuun lopulla 2013.
