Jesse (ent. Noel)

[do action=”elaimen-tiedot” kiire=”” varattu=”” ika=”” sukupuoli=”Uros” leikattu=”” sijainti=”Suomessa”/]Noel on n. 2-vuotias uros. Sen säkäkorkeus on n. 40cm.

Noel on maailman ihanin pusukoira joka hetken tutustuttuaan on valmis pusuttelemaan ja istumaan sylissä. Luonteeltaan Noel on iloinen, olematta kuitenkaan liian riehakas. Se tulee hyvin toimeen muiden koirien kanssa, Noel asuukin samassa häkissä toisen pienen uroksen kanssa. Isot koirat ovat ainakin tällä hetkellä pelottavia ja niille Noel irvistääkin ja murisee jos ne tulevat liian lähelle. Suhtautuminen kissoihin on epäselvä, mutta jos kissa on rauhallinen ja koiriin tottunu, niin se varmaan sopii Noelille. Noel arvostaa rauhaa ja läheisyyttä, siksi Noelin unelmakodissa ei ole lapsia eikä ainakaan sitä itseään kookkaamipa koiria. Noel on valmis lähtemään sinne omaan unemakotiin, omien ihanien ihmistensä luo, hyvinkin nopealla aikataululla. Noel on jo sirutettu ja rokotettu.

 

JESSE (ent. Noel) 06.10.2006
Haimme pari vuotiaan Jessen Tallinasta 22.10.2005. Heti ensi tapaamisesta tämä takkuturkki hyväksyi meidät perheekseen. Aluksi ne takut koettelivat niin koiran, omistajien kuin trimmaajatädinkin hermoja (ja saksia), Jesse kun ei selvästi ollut tottunut minkäänlaisiin hoitotoimenpiteisiin ja oli aivan ihmeissään kaikesta repimisestä ja sohimisesta. Nykyään se on vihdoin tainnut tajuta, että kun joka päivä harjataan, ei niitä ikäviä takkujakaan tule niin paljoa.

Jesse on kotiutunut hienosti ja kotona kaikki menee hyvin. Se joko nukkuu tai touhuaa lelujensa kanssa onnessaan. Se, että kello sattuu olemaan kolme yöllä ei ole sen mielestä välttämättä mikään syy olla juoksematta ja hyppimättä pallon kanssa, jos siltä tuntuu. Ei ainakaan ennen unista komennusta: Nyt Jesse lopettaa ja menee nukkumaan!

Välillä se saattaa myös katsella sylissä Kauniita ja Rohkeita tai hyviä leffoja… Yleensä eläimet, varsinkin koirat, täytyy tosin käydä tarkistamassa nenä kuvaruudussa kiinni, etteivät tule läpi tai ties mitä… Aluksi ulkona Jesse ei voinut sietää toisia koiria lähimaillakaan. Se riehui ja haukkui, huusi oikeastaan kurkku suorana, nähdessään toisen koiran kauempanakin. Mutta pikku hiljaa Jesse on rauhoittunut ja sillä on jo muutama pienempi koirakaverikin. Isommille koirille pitää tietenkin edelleen rähjätä, mutta ei enää läheskään yhtä päättömästi.

Tyttäremme pienelle koiralle Robinillekin se alussa murisi kun he tulivat meille käymään. Nykyään ne ovat kuitenkin jo hyviä kavereita ja leikkivät kovasti yhdessä aina tavatessaan eli pari kertaa viikossa. Siinä saavat matot kyytiä. Jesse osaa usein oikein odottaa heitä eteisessä käymään. Huomasimme hiljattain aikamoiseksi yllätykseksemme, että Jesse lienee, jos ei nyt aivan puhdas, niin ainakin lähes puhdasrotuinen Katalonian-paimenkoira. Kuvaukset ulkonäöstä, koosta, luonteesta ja jopa syömätottumuksista osuvat napakymppiin. Ja oma lauma on Jessellekin maailman tärkein ja ihanin asia (vaikkakin kaikenlaiset pallot ja sylissä oleminen tulevat tiukasti heti perässä), ja siihen on jo pitkään lukeutunut myös tyttäremme ja pikku Robin. Omille ihmisilleen Jesse on myös oikea enkeli, kroonisesti hellyydenkipeä sellainen, eikä voisi kuvitellakaan vastustavansa mitään toimenpidettä muuten kuin ehkä pois luikahtamalla. Ja joka ikinen kerta se palaa heti takaisin ensimmäisestä luokse kutsusta…

No, sisäsiisteydessä on vieläkin hieman toivomisen varaa ja ruuan kanssa Jesse on aika nirsoilija, vaikka painoa onkin tullut erittäin hyvin. Enää ei todellakaan tarvitse rapsutella töröttäviä kylkiluita kuten aluksi, vaan saa taputella oikein mukavan pyöreää massua.

Meillä on ennen Jesseä ollut kolme koiraa, joista olimme jokaisen ottaneet aivan pentuina. Jesse on ensimmäinen aikuisena meille tullut ja ainakin tässä tapauksessa eron huomaa. Pieni arkuus ja epäluulo vieraita kohtaan ja suhtautuminen esimerkiksi pitkävartisiin harjoihin, liian lähelle tuleviin humalaisiin ja yllättävän kosketuksen aiheuttama säpsähdys kielivät monista ikävistä kokemuksista entisessä elämässä. Mutta vaikka tällaiset koirat tarvitsevat muita enemmän kärsivällisyyttä ja rakkautta, ne korvaavat sen moninkertaisesti omalla kiintymyksellään. Niin Jessekin on tehnyt ja tekee koko ajan!

Kiitokset Essille kun autoit tätä pientä eksynyttä kaveria löytämään vihdoin kotiin ja kiitokset myös kaikille yhdistyksen ja koiratarhojen ihmisille mahtavasta työstänne!

Jesse, Anja ja Reijo (ja Sari & Robin)

Lahjoita

MobilePay-sovellusta käyttäen lahjoitat kätevästi auttamistyöhömme. Käytä numeroa 34768 ja viestiksi haluamasi tervehdys

Yhteistyössä

OTA MEIHIN YHTEYTTÄ​

    Pelastetaan Koirat ry © Copyright 2020