[do action=”elaimen-tiedot” kiire=”” varattu=”” ika=”1,5 vuotias” sukupuoli=”Narttu” leikattu=”” sijainti=”Suomessa”/]
Typyn (ent. Marie) kuulumisia 31.10.2017
Tänään on kulunut täsmälleen kaksi vuotta siitä, kun Typy typsykkä tuli kotiin. Typy on omia ihmisiä yli kaiken rakastava jästipää sohvaperuna. Vieraita kohtaan hän on edelleen varautunut, mutta nykyään jo nopeasti herkuilla lahjottavissa. Tiesimme Typyä ottaessamme hänen olevan arka, kovia kokenut koira ja onkin ollut ihana huomata, miten se aika tekee tehtävänsä ja Typy pystyy nauttimaan kotikoiran elämästä täysin rinnoin nykyään, eikä pelkää juurikaan mitään enää.
Typyn rakkaus meitä kohtaan on jotain sanoinkuvaamatonta. Mikään ei ole ihanampaan kuin se hetki milloin hän tulee syliin ja painaa päänsä poskeamme vasten. Typy on ollut nopea oppimaan kaikkea, mutta edes istumaan se ei mene, jos ei ole herkkua tarjolla. Olemme myös monet tahtojen taistelut käyneet lenkkipoluilla, kun Typy päättää, että ei halua kulkea menosuuntaan. Eli itsepäisyyttä löytyy paljon! Sadekelit ovat myös meidän prinsessalle kauhistus ja jarrut menee useasti päälle jo rappukäytävässä. Vahtikoiran virka on myös saavutettu ja postin tuoja haukutaan takuuvarmasti. Typyn kanssa on opittu paljon ja hän on aivan täydellinen koira meille <3
Hönö Peto saapui kotiin vuosi sitten. Sen jälkeen ei ole tästä talosta riemua ja vauhdikkuutta puuttunut. Peto tuli ja valloitti kaikki riehakkaalla, nimensä veroisella luonteellaan. Peto rakastaa kaikkea ja kaikkia, paitsi kovia ääniä ja liian isoja koiraporukoita. Pedolla on luonnetta ainakin triplasti kokoonsa nähden ja se pistääkin poikakaverit puistossa tassujensa alle alta aikayksikön. Peto on aina valmiina lähtöön tekemään mitä tahansa. Peto ei ehkä ole se penaalin terävin kynä, mutta se ei menoa haittaa. Peto on myös ansioitunut ruokavaras ja alkuun saikin parit ruokaöverit vedettyä.
Tyttöjen yhteiselo menee hienosti. Pedon tulon myötä Typyn rohkaistumisessa tapahtui iso harppaus eteenpäin. Vähän on myös porukassa tyhmyys tiivistynyt ja ääntä käytetään hiukan enemmän. Alun yhteiselon remmirähjäys on kuitenkin saatu kitkettyä melko hyvin pois. Molemmat ovat kuitenkin hyvin reviiritietoisia, joten kotipihan lähettyvillä edelleen haukutaan kaikki koirat ja vieraat ihmiset.
Välillä tytöt vähän selvittelevät välejään, mutta ovat silti toistensa parhaita kavereita. Sisällä painitaan ja ulkona juostaan yhdessä. Voi sitä riemua, kun pääsevät vapaana kirmaamaan pelloilla tai metsissä. Tytöt toimivat myös sulassa sovussa astioiden esipesijöinä. Välillä lenkeillä on hermoissa/naurussa pitelemistä, kun Peto painaisi sata lasissa eteenpäin ja Typy pistää pyllynsä maahan, kun päättää ettei halua siihen suuntaan mennä.
On kyllä ollut onni saada kaksi niin erilaista koiraa perheeseemme, jotka hienosti täydentävät toisiaan. <3
Terkuin
Tytöt ja palvelijat
[divider scroll_text=””]
Tarhakertomus 09/2015
Marie-koiratytön tiedetty tarina alkaa bukarestilaisen teollisuusalueen aidatulta pihamaalta, jota vartioi kahdeksan suurta vahtikoiraa. Ilmeisesti joku pahantahtoinen ihminen sattui tämän pienen, kiltin koiran tielle ja heitti sen aitojen sisäpuolelle aluettaan puolustavien vahtien hampaisiin.
Vahtikoirat ehtivät purra ja repiä tyttöä ennenkuin jättivät liikkumattoman mytyn maahan makaamaan. Tytön pelastukseksi koitui monasti aiemminkin avuksemme tullut Ada, joka kuuli loukkaantuneesta koirasta ja riensi paikalle.
Ada kiidätti tytön lääkäriin ja sieltä kotiinsa toipumaan. Nyt kun onnettomuudesta on kulunut vähän yli kuukausi, on Marien kehossa nähtävissä edelleen arpia ja ruhjeita eivätkä pois ajellut karvatkaan ole ennättäneet kasvaa vielä takaisin, mutta paraneminen on melkein loppusuoralla. Tyttöä pelottavat suuremmat, vieraat koirat, mutta hoitokotinsa kuuden muun suojatin kanssa se kaveeraa ja uskaltautuu jo leikkimäänkin.
Marie saattaa alkuun ujostella vieraita ihmisiä ja paikkoja, mutta se kiintyy hyvin nopeasti ja alkaa luottamaan ihmisiin tutustuttuaan. Tämä neito on matkustellut autossa eläinlääkäriin eikä automatkailu tuota ongelmia. Päinvastoin jännittävän lääkärikäynnin jälkeen se rentoutui autoon ja nukahti kotimatkan ajaksi.
Marien hoitokoti sijaitsee kerrostalossa, jossa elämä on sujunut mallikkaasti. Ihmisten asioilleen lähtiessä kotiinjääntikin on yhdessä koirakavereiden kanssa onnistunut ilman moitteita.
Marie on sirorakenteinen koirakaunotar, joka painaa tällä hetkellä kymmenisen kiloa. Säkäkorkeudeltaan Marie on noin 40 senttiä.
Marie sai oman kodin lokakuussa 2015.