[do action=”elaimen-tiedot” kiire=”” varattu=”” ika=”8 vuotias” sukupuoli=”Uros” leikattu=”Kastroitu
” sijainti=”Suomessa”/]Pikkuinen Miska etsii jälleen uutta kotia ja nyt olisikin viimein löydyttävä se loppuelämän paikka. Miskassa on rutkasti hyviä ja suorastaan loistavia puolia. Se rakastaa omaa ihmistään ehdoitta ja seuraa tätä kaikkialle. Miskan löytää varmimmin oman ihmisensä jaloista makaamasta, sylistä tai sohvalta vierestä, jossa se tankkaa hellyyttä itseensä. Myös Miskalle vieraat, aikuiset ihmiset kelpaavat hyvin rapsuttajiksi. Pienistä lapsista Miska ei sen sijaan tykkää, koska he taitavat olla liian meluisia pojan rauhallisuutta arvostavaan elämäntyyliin. Tosin Miska antaa lasten olla rauhassa, jos hekin antavat sen olla omissa oloissaan. Pienten lasten kotiin Miskaa ei kuitenkaan anneta, mutta silloin tällöin uudessa kodissa käyvät lapsivieraat eivät kuitenkaan ole esteenä. Miska saattaa innostua jopa leikkimään hetken vaikkapa pallolla lasten kanssa.
Miska tulee toimeen hienosti toisten koirien kanssa -niin narttujen kuin urostenkin. Se ei kuitenkaan ole varsinainen laumasielu, joten onnellisimmillaan Miska varmasti olisi kodissa, jossa saisi olla ainoana silmäteränä tai jossa sen ei tarvitsisi jakaa ihmistään kovin monen muun kanssa. Kissojen kanssa samaan kotiin poikaa ei anneta, sillä se hätistelee kissoja haukkumalla niille ja jahtaamalla niitä.
Käytöstavoiltaan Miska on herrasmies, se odottaa nätisti remmin laittamista ja ruokaansa, tottelee kaikessa pienestä kehotuksesta, kävelee erinomaisesti remmissä eikä räksytä vastaantuleville. Ikäisekseen Miska on hyvin reipas ja sitä voisikin luulla useita vuosia nuoremmaksi.
Mutta sitten on ne muutamat asiat, joiden takia Miska on joutunut muuttamaan pariin kertaan elämässään. Se haukkuu yksin jäädessään jonkin aikaa oman ihmisensä perään, joten asumismuotona ainoa oikea on omakotitalo. Toinen haaste Miskan kanssa on se, että epämiellyttävässä tilanteessa Miska saattaa näykkäistä. Vaikka Miska ei vaikuta olevan herkästi stressaavaa tyyppiä, näykkäisemisen mahdollisuus tuntuu kasvavan silloin kun elinympäristö ei ole aivan sopiva Miskalle. Ensimmäisessä kodissa Miska ei lainkaan näykkinyt kolmen vuoden aikana.
Miska sai oman kodin joulukuussa 2012.
[gdl_gallery title=”Miska” width=”205″ height=”210″ ]
