Nuffe on vanhempi mies, ehkäpä siinä yhdeksän vuoden tienoilla. Se on löydetty kadulta panta kaulassa ja pannassa pätkä ketjua, jota käytetään pihoilla kopissaan kiinniolevilla koirilla. Voi olla, että Nuffeksi nimeämäni koiramies on nuorempikin, mutta sen etujalan ontuma ainakin tekee sen vanhemman oloiseksi. Ehkäpä Nuffe on satuttanut jalkansa päämäärättömällä ristiretkellään ja se vielä paranee. Turkkikaan ei ole priimakunnossa.
Pari päivää Tallinnan koiratarhalla oltuaan Nuffe on häkissään hiljainen ja kaikille ystävällinen, silmät kirkkaina odottaen mitä ohikulkevien ihmisten mielessä on. Kun otan Nuffen pois häkistä, se haistelee erityisen tarkkaan jokaisen hajun, edeten rauhallisesti viestistä toiseen.
Nuffe tuntuu tulevan kaikkien kanssa toimeen; sekä urosten, että narttujen. Kissoista se ei ole kiinnostunut ollenkaan. Herkut ovat tavoittelemisen arvoisia. Niitä Nuffe kerjää tottuneen tuntuisesti – kärsivällisyys palkitaan, kun 4-vuotias Sara-tyttö luovuttaa maksamakkaraleipänsä Nuffelle. Jos Nuffella on tylsää eli mitään ratkaisevaa ei sen mielestä tunnu tapahtuvan eteenpäinliikkumisen suhteen, Nuffe alkaa haukkumaan komentamistyyppisesti – tai jos herralla on jotain muuta mielessä, mitä se toivoisi saavansa. Haukkuminen ei kuitenkaan tapahdu vihamielisesti tai mitenkään vaativasti muutenkaan.
Nuffe on alle 60cm korkea, mahdollisesti jossain määrin collietyyppinen koirapoika, joka etsii rauhallisuutta arvostavaa kotia. Nuffen loppuelämän kodilta toivotaan avointa sydäntä sekä halua hoitaa vanhemman koiran mahdollisia tulevia vaivoja.
Nuffe sai kodin kesäkuussa 2010.
