[do action=”elaimen-tiedot” kiire=”” varattu=”” ika=”5 kuukautinen” sukupuoli=”Narttu” leikattu=”” sijainti=”Suomessa”/]Nannan (ent. Numa) kuulumisia 2.11.2014:
Nannan kotiutumisesta on kulunut reilu kaksi viikkoa. Tähän kahteen viikkoon on mahtunut paljon iloa, naurua, vilinää ja vilskettä!
Nanna kiintyi meihin omiin ihmisiinsä hurjan nopeasti. Minne tahansa menemmekin, Nanna haluaisi tulla mukana. Kaikkeen uuteen on mukava tutustua jalkojen välistä kurkkien. Ensimmäisinä päivinä olimme aivan varmoja, ettei tuo pieni otus edes osaa haukkua, mutta nopeasti oletus osoittautui vääräksi, ja pieni kimeä haukahdus pääsee innostuksen lomassa.
Nannan jäädessä yksin kotiin, ensijärkytyksen ja vinkumis-haukkumishetken jälkeen se rauhoittuu nopeasti ja touhuaa lelukasansa kanssa huolettomana. Kotona odottaa meitä hyvin levännyt nappisilmä, joka meinaa haljeta ilosta aina ihmisensä nähdessään!
Autossa matkustamisesta on tullut alkujännityksestä huolimatta kivaa, sillä autoon pääseminen tarkoittaa yleensä jotain mukavaa, kuten koirakavereita tai kotiinpalaamista ja kehuja nameilla.
Ulkoilu sujuu hyvin ja aluksi pelottavan kovaääniset autot eivät enää hetkauta. Hihnassa ei vedetä, mutta kun hajuja on ympärillä liikaa, hyörii tämä pieni hurrikaani mahdottomasti tien laidasta ja hajusta toiseen. Lenkkien jälkeen hurrikaani laantuu ja nukkuu pitkän tovin.
Nannalla on kaksi kissaisoveljeä, joiden kanssa toimeentulemista me ihmiset murehdimme eniten. Nopeasti Nanna oppi paikkansa tässä karvaisessa laumassa, ja nyt yhteiselo on rauhallista ja koko porukan uskaltaa huoletta jättää keskenään pidemmäksikin aikaa.
Nanna on nopeasti tottunut kotikoiran elämään ja sohvan nurkasta on tullut hyvä päiväunien paikka ja sängyn jalkopäädyssä nukutaan makoisat yöunet. Ruoka maistuu hyvin, vaikka kissojen ruoka tuoksuukin melkein paremmalta!
Koirakavereitakin on ehditty tapaamaan, ja Nannasta on paljastunut rauhallinen sivustaseuraaja, joka lämpeää hitaasti, mutta varmasti riehakkaisiinkin leikkeihin. Parasta maailmassa on kuitenkin keneltä tahansa ihmiseltä saadut huomionosoitukset!
Sisäsiisteydessä on tietysti vielä hiomista, mutta onneksi me ihmiset olemme kärsivällisiä ja Nanna on fiksu ja nopea oppimaan! Välillä tuntuu, että Nanna on ollut meillä jo pidemmän aikaa!
[divider scroll_text=””]
Tarhakertomus
Numan äiti löydettiin kadulta sen ollessa pitkälle tiineenä. Äitikoira Ninnu sijoitettiin tarhan työntekijä Catalinin kotiin rauhallisiin oloihin, jossa se sai synnyttää ja huoltaa pentunsa Catalinin perheen hyvässä hoidossa. Siksipä Numalla ei olekaan pahoja kokemuksia ihmisistä, mutta hieman arkuutta kylläkin, koska pentuajan normaaliin sosiaalistamiseen ei tuolla kenelläkään ole aikaa eikä mahdollisuutta.
Numa on kuitenkin luottavainen ja leikkisä tyttö, joka tulee oppimaan kotielämään todennäköisesti hyvinkin pian. Se antaa ihmisen käsitellä ja haluaa olla mukana kaikessa touhussa.
Numa on iloinen ja reipas koira, joka ei hauku paljoa, mutta todellakin hyörii kaikessa mukana. Se on kuin äitinsä kuva, vaikka tulee kasvamaan hieman äitiään suuremmaksi, ehkä n. 30 cm korkeutta ja painoa 10-12 kg.
Numa sai oman kodin lokakuussa 2014.