Hippu (ent. Pami)

[do action=”elaimen-tiedot” kiire=”” varattu=”” ika=”3-kuukautinen” sukupuoli=”Narttu” leikattu=”” sijainti=”Suomessa”/]

Hipun kuulumisia 26.2.2017

Hippu alias Pami saapui meille Helmin ja Honeyn kaveriksi maaliskuussa 2015, eli pari vuotta on ehtinyt hurahtaa.  Pari kuukautta saapumisensa jälkeen muutimme Espoosta Masalaan omakotitaloon. Hippu oli saapuessaan arka ja hiljainen. Elo kahden kaverin kanssa on sujunut hyvin. Tosin hiljainen ei tämä neiti enää ole. On oppinut Helmiltä, että vieraita pitää haukkua ja omaa pihaa/kotia vahtia.  Minun vikahan se on, kun viihdymme kotona ja vieraita käy harvakseen, ja ulkoilemme omalla pihalla tai läheisen metsän poluilla, emmekä törmää toisiin koiriin. Ensi kesänä ehkä menemme jonkin järjestön kurssille sekä minä että koirat, jotta Hippukin saisi mahdollisuuden tutustua muihin koiriin. Tänä keväänä olisi edessä myös sterilisaatio, jota on jo pari kertaa jouduttu siirtämään. Ensimmäisellä kerralla Hipulle tuli ns. kirsikkasilmä, joka jouduttiin operoimaan heti ja toisellakertaa juoksu alkoikin liian aikaisin.  Hippu nauttii telmimisestä Helmin kanssa ja kaverukset jaksavatkin mitellä voimiaan päivittäin leikkien ja vanha rouva Honey tyytyy seurailemaan vierestä. Elämämme sujuu mukavasti ja Hippu on rakas osa perhettämme.

[divider scroll_text=””]

Tarhakertomus 03/2015

Mistä tulevat kunnallisille tarhoille pienet keijukoirat, mistä suuret ja möreä-ääniset kaverinsa? Mistä keskikokoiset ja tavanomaisen näköiset, joita kukaan ei näe? Ne kaikki tulevat ihmisen välinpitämättömyydestä ja julmuudesta. Ne kyyhöttävät häkkiensä nurkassa vapisten nälästä ja pelosta ja kylmästä… ja yksinäisyydestä, pienet ja suuret koiranselät kaartuneina huolesta ja epätoivosta, odottaen potkuja ja ilkeitä ääniä.

Minne pitäisi päätyä kaikkien keijukoirien ja niiden kavereiden? Koteihin, koteihin, koteihin, lämpöön ja iloon. Keijukoirien ja kaikkien muidenkin koirien tulisi saada toteuttaa tehtäväänsä ihmisen rinnalla, olla ystävä.

Pienet keijukoirat, kuten Pricilla lapsineen, ovat näillä suurilla koirien kokoamistarhoilla kaikkein heikoimmilla, kaikkein herkimpiä sairastumaan ja jäämään toisten jalkoihin. Pricilla ja sen kaksi pentua pelastettiin, mutta ne eivät vielä oikein uskalla luottaa, paitsi Pami, joka on pienen keijukoiraperheen ilopilleri, se on jo keksinyt, että eivät ihmiset välttämättä olekaan vaarallisia ja mielellään hakeutuu ihmisten luo.

Muistathan, että Pami on kasvava pentu ja huolimatta suloisista kuvista, se tulee näyttämään riiviömäiset eleensä saavuttuaan omaan kotiinsa? Aina sisäsiisteydestä, johtojen puremisesta yksinolon opetteluun? Oletamme myös Pamilla olevan pitkä loppuelämä edessään, joten Pamia harkitessasi muistathan, että se tulee tarvitsemaan huolenpitoa seuraavat 10-15 vuotta, joten olethan valmis sopeuttamaan Pamia aina uudestaan jokaiseen elämäsi muutokseen ja ottamaan Pamin aina mukaasi muuton, vauvan tulon, eron sattuessa?

Pami sai oman kodin maaliskuun lopulla 2015.

Lahjoita

MobilePay-sovellusta käyttäen lahjoitat kätevästi auttamistyöhömme. Käytä numeroa 34768 ja viestiksi haluamasi tervehdys

Yhteistyössä

OTA MEIHIN YHTEYTTÄ​

    Pelastetaan Koirat ry © Copyright 2020