[do action=”elaimen-tiedot” kiire=”” varattu=”” ika=”Enkeli” sukupuoli=”Uros” leikattu=”” sijainti=”Suomessa”/]Pastori on musta komistus, jolla on ikää 1,5 vuotta. Pastorin toi tarhalle venäläinen mies, joka kertoi jääneensä työttömäksi eikä hänellä ollut enää varaa pitää koiraansa. Työttömyys saattoi koitua Pastorin onneksi, sillä pojan käytös paljastaa, että tätä on potkittu ja lyöty.
Pastorissa on ikäänkuin kaksi puolta. Toinen puoli on riehakas nuoren pojan alku, jolla on elämä edessään ja joka innokkaasti vetää hihnassa eteenpäin tutkimaan maailmaa. Toinen puoli on epäröivä, nöyrä nuoren pojan alku ja tämä puoli pojasta ilmenee nimenomaan silloin kun se tapa uuden ihmisen. Tavatessaan uuden ihmisen Pastorin silmistä näkee, että se haluaa luottaa ja olla ystävä mutta se ei ole varma, vastaako ihminen sen tervehtimiseen ystävyydellä vai potkulla. Se säikähtää helposti ihmisen käden heilautusta ja hypähtää taaksepäin. Se ei uskalla tulla nuuhkimaan ihmistä suoraan vaan vatsa maata pitkin viistäen, valmiina lähtemään karkuun, jos niikseen tulee. Pastori kavahtaa ihmisen kosketusta eikä varmasti tiedä, mitä hellyys ja huolenpito tarkoittaa.
Pastorin turva ovat toiset koirat. Se tulee loistavasti toimeen toisten koirien kanssa ja mikäli joku koira sille ärähtää, se toimii samoin kun ihmisen kanssa: hypähtää taaksepäin ja pyrkii tekemään rauhoittavia eleitä. Nähdessään muita koiria Pastori haluaa kovasti mennä tervehtimään ja olisi varmasti erittäin tärkeää pojalle, että tulevassakin kodissa olisi turvallista koiraseuraa.
Pastori ei kokemuksistaan huolimatta ole lainkaan aggressiivinen vaan täysin päinvastoin. Se mieluummin juoksee karkuun kuin hyökkää. Pastori tulee tarvitsemaan rinnalleen omistajan, joka on itsevarma, turvallinen ja rauhallinen ja joka antaa pojalle runsaasti aikaa oppia luottamaan ihmisiin. Poika on suurikokoinen ja vetää aikalailla hihnassa, mikä tulevan omistajan tulee myös huomioida. Pastori on nuori koira, jonka tulevaisuus tulee toivottavasti olemaan paljon parempi kuin menneisyys.
Pastorin säkäkorkeus on n.65 cm.
9.2.2010 Pastori on alkanut tarhalla osoittamaan ns.pelkoaggressiivisuuden merkkejä, josta syystä Pastoria harkitaan ainoastaan todella kokeneeseen kotiin. Pastori tulee olemaan omille ihmisilleen varmasti ihana koira mutta vieraisiin poika tulee todennäköisesti suhtautumaan hyvinkin varauksellisesti. Pastori ei myöskään tule enää toimeen uroskoirien kanssa mutta narttukoirat ok. Pastori luovutetaan ainoastaan rivi- tai omakotitaloon.
4.3.2010 Pastori odottaa edelleen omaa kotia. Poika on rauhoittunut ja tuntuu, että se on jollain tavalla ”tottunut” tarhaelämään. Pelkoaggressiivisuutta ei ole ollut enää nähtävissä ja kun vein Pastorin lenkille, käyttäytyi poika moitteettomasti. Pastori on aina ollut minua kohtaan ystävällinen mutta edelleen se aristelee kun menen häkkiin, joten hihnan laittaminen pantaan ei ole ihan yksinkertaista. Pastori tarvitsee aikaa, jotta se voi luottaa ihmiseen. On erittäin todennäköistä, että Pastoria on kohdeltu kaltoin, joten edelleen Pastori etsii sitä oikeaa, ihmistä, joka ymmärtää koiran elekieltä ja osaa kommunikoida koirien kielellä. Pastorin tulevan kodin tulee olla erityisen kärsivällinen ja lempeä mutta tarpeeksi jämäkkä, jotta Pastori tuntee olonsa ihmisen seurassa riittävän turvalliseksi.
Pastori sai kodin huhtikuussa 2010.
[divider scroll_text=””]Kuulumisia kodista 22.1.2018:
Hei,
Pastori tuli meille alkuvuodesta 2010.
Heti tuli selväksi, ettei tule olemaan helppoa – luonnikas koira ja jääräpäinen(kokematon) isäntä hakivat tasapainoa elämään. Koirakoulujen, lukuisten luontolenkkien ja säännöllisen elämätapojen avulla Pastorista kehittyi perheenjäsen. Todellinen sohvaperuna (nukkui muuten aina lattialla), kuten isäntänsäkin(Isäntä yleensä sai nukkua sohvalla).
Kahdeksan vuotta lenkkeiltiin ja vietettiin hyvää yhteiseloa, mutta sitten muuten niin perusterveeseen koiraan tarttui luusyöpä. Pastori muutti koirien taivaaseen 19.1.2018. Lähtö oli nopea, eikä eläin joutunut kärsimään- hyvä niin.
Jäljellejääneille jäi hyvät muistot ja tyhjä olo, mutta ehkä taas joskus joku koira saa innostumaan.
t: Antero