Raita

[do action=”elaimen-tiedot” kiire=”” varattu=”” ika=”4-5 vuotias” sukupuoli=”Narttu” leikattu=”Steriloitu
” sijainti=”Suomessa”/]Saimme hätäisen avunpyynnön auttaa eläinsuojelija Giovanni Razvanin ruokkimia kaukaisen tehdasalueen koiria turvaan myrkyttämisten ja väkivallan uhasta pois. Avunpyyntöjä meille tulee jatkuvasti, tämä oli kuitenkin jo valmiiksi tuttu kohde meille kun olimme seuranneet tehdasalueen koirien auttamista Koirakamuille Jeesiä-tiimin projekteina ja nyt meiltä kun Koirakamut pyysivät apua niin lähdimme Pelastetaan Koirat ry:n tunnuslauseen mukaan ’Kaveria ei jätetä!’ -asenteella auttamaan.

Tehdasalueen laumasta oli jo useampia kuollut myrkkyyn ja pelastusoperaatiolla oli todella kiire! Adoptiolistaltamme löytyvät Alfonso ja Ariadna oli jo saatu turvaan ja videoissa näkyviä muita koiria aloimme myös ajattelemaan toden teolla olisiko niidenkin pelastaminen mahdollista… Tahdonvoimalla on uskomaton voima ja päätimme auttaa myös ystävällisen, kirjavaturkkisen herkkistytön turvaan. Tyttöselle annettiin nimi Raita ja operaatio alkoi. Giovanni palkkasi rauhoituspistoolin kanssa tulevan miehen jotta turvaan saaminen olisi ihan varmaa. Samassa Raidan pelastusoperaatiossa saatiin myös Raidan aikuinen pentu Gogu turvaan. Voi sitä ilon päivää kun Giovannilta tuli viesti että molemmat ovat autossa turvassa ja matkalla kohti uuden elämän starttia eläinklinikalle turvaan odottamaan Suomeen pääsemistä.

Raidan ystävällistä käyttäytymistä näkyy videoilla hyvin, herkkistä ja ystävällistä vieraaseenkin ihmiseen ja oma-aloitteista lähestymistä kun Riikka oli Giovannia auttamassa tehdasalueella. Giovanni kertoo Raidan olevan jossain tilanteissa dominoiva, joskus alistuvaisempi. Ikää on arvoitu olevan 4-5 vuotta ja painoa n.25kg.

Raita saapui kotihoitoon Suomeen 4.2.2015.

Kuulumisia kotihoidosta 14.2.2015 Reilu viikon kotihoidossa olemisen jälkeen tästä tyttösestä on kuoriutumassa oikea helmi, kotikoiran aatelia. Arka tai ujo ei välttämättä ole oikeat sanat kuvailemaan tyttöstä, harkitseva ja miettivä, asioita puntaroiva, ne olisivat paremmat. Rauhallinen ja leppoisa mammakoira, joka tykkää sisällä ollessaan makoilla pehmeällä alustalla ja nukkua sievästi kuorsaten. Pihalla virkeä ja energinen, naurussa suu ja korvat tarkkaavaisesti pystyssä. Hihnassa kuljetaan hyvin, ei vedä ja hakee kontaktia itse. Jotkin asiat saavat vielä pienen hämmentymisen päälle, mm. valjaiden laittaminen, mutta rauhallisesti ja hellästi höpötellen, silitellen samalla saa tyttösen rauhoittumaan ja valjaat päälle ilman ongelmia. Liukkaat lattiat eivät viehätä, mielummin mattojen päällä kuljetaan ettei tassut lipsu. Ovista kulkeminen oli myös alkuun miettimisen arvoinen asia, mutta rauhallisuudella, ajalla ja nameilla niin tämä tyttö alkoi niistä pujahtelemaan hyvinkin sukkelasti ilman ongelmia.

Ääntänsä tyttö ei käytä, äänet eivät häiritse eivätkä aiheuta hämminkiä eikä noteerausta. Pientä piippailua on havaittavissa jos tyttönen haluaa huomiota, tai on muuta asiaa vailla. Raita tulee itse luokse hakemaan rapsutukset ja läheisyyden, muuten viihtyy omissa oloissaan, mutta silti ihmisten lähellä, vielä miettimässä tätä uutta muutosta elämässään. Päivä päivältä huomaa, kuinka alkaa enemmän hymyilyttää ja silmät sädehtimään, kuinka usko ja luottamus alkaa voittamaan, että tälläistä tämän elämän kuuluukin olla. Sisäsiisteys sujuu niinkuin hiukan vanhemman naisen arvokkuudelle sopii, työpäivän ajan lepuutellaan eikä tuhlata energiaa mihinkään turhiin hömpötyksiin. Linjoistaan tämä neito ei ota turhaa stressiä, ruoka ja namit maistuvat aina, kellonajasta huolimatta. ruokakuppia osataan odottaa nätisti istumalla, ja luvan kanssa syödään, ruokaa ei myöskään vahdita ihmisiltä. namien kanssa ollaan hiukan ”steppaava teini”, mutta istuminen on siinäkin asiassa hallinnassa. Fiksuutta ei tästä mammasta puutu.

Vieraita ihmisiä ei turhia arastella, käydään nuuhkaisemassa ja otetaan pienet rapsutukset vastaan ja ollaan vaan rauhaksiin niinkuin ei oltaisikaan. Raita tulee hyvin toimeen rauhallisten lasten kanssa. Koirakavereita hoitokodissa on 3, keskikoosta isoon, joiden kanssa on pientä leikin alkua havaittavissa, mutta päälle päsmäreistä ja hirveän menevistä leikeistä ja kavereista ei mamma välitä, rauhalliset ja sellaiset hillityt ilospurtit ovat enemmän hänen heiniään. Melkosaman ikäluokan kaverista on kiva ottaa mallia ja tukea kotikoiran elämään.

Kyllä hän on onnekas ihminen kuka tämän tytön omakseen saa!

Kuulumisia kotihoidosta 8.6.2015: Reilu 3kk:n jälken Raidasta on kuoriutunut aivan loistava kotikoiran alku. Sisällä ollessaan mamma nukkuu omalla pedillään, tai ottaa osaa perheen askareisiin rauhallisesti sivusta katsellen tai rapsutuksia hakien ja odotellen. Liikaa hötkyilyä ei sisällä harrasteta, paitsi ruoka-aikaan on energiat katossa ja mammasta tulee esiin pentumainen velmuus, steppailua ja ylös ilmaan hyppimistä. Alkuun on hiukan vaikea odottaa ruuan saapumista ja välillä pitää ääntään käyttämällä saada vauhtia tarjoiluun, mutta omalla rauhallisuudella ja pienellä komentamisella odottaminen onnistuu mallikkaasti ja luvan kanssa ruokaillaan.

Sisällä ei ulkoa tulevat äänet, kolahdukset tai narinat aiheuta reaktioita, oveen koputus merkitsee että on käytävä katsomassa ja haistamassa tulijaa, jonka jälkeen on hyvä mennä takaisin pedille. Vieraat ihmiset eivät alkuun herätä mielenkiintoa kontaktin ottamiseen sen syvemmin, mutta kun tutustuu ja pieni luottamuksen siemen on aluillaan niin Raita myös näyttää sen hellyyden hakuisuudellaan. Raita haluaa olla ihmisten seurassa, mutta ei välttämättä ihan ihossa kiinni vaan samassa huoneessa oleilu riittää. Liiallinen rutistelu/ halailu ei ole Raidan mieleen. Sylikoira hän ei ole vaan se oma tila on tärkeä pitää. Vieressä voidaan pötköttää jos fiilikset on kohdallaan.

Vieraat ihmiset, niinkuin koiratkin, mamma ottaa rennosti vastaan, mutta tutut ihmiset saavat vastaansa mamman joka heiluu töpönsä tahdissa, ja hymyssä suu. Sohvalla tms. istuessa voi saada myös etutassu läpsyn rapsutuksien toivossa, jos ei ole kiinnittänyt huomiota mamman tuijotukseen vieressä.

Pihalla tarhassa Raita käyttää ääntänsä, oraville ja harakoille on ilmoitettava että mamma on pihalla. Myös se ilmoitetaan kun omasta mielestä on pihailtu tarpeeksi ja mamma haluaa takaisin sisälle. Välillä se on pari tuntia, välillä riittää pikapisu.

Yksinolot eivät ole aiheuttaneet ongelmia, mutta aina on ollut ainakin yksi koirakaveri paikalla, eli ihan yksin ei Raita ole ollut. Tulevassa kodissa olisikin hyvä olla rauhallinen koirakaveri tukena. Sisäsiisteys on hallinnassa täysin. Hoitotoimenpiteet on vielä harjoittelun alla. Kynsien leikkaus vetää jännäksi ja jännittyneeksi mutta aikaa ja nameja antamalla onnistuu. Rentoutumista harjoitellaan.

Hihnalenkeille lähdetään nykyään innoissaan, ja eteinen ja valjaat ovat muuttuneet positiiviseksi asiaksi, joista innostutaan ihan steppaamisen tasolle. Tutut pienet tilatkaan ei pelota enää, ja oviaukoista mennään ongelmitta. Hihnassa kuljetaan vetämättä ja rauhallisesti, välillä vilkaistaan taakse, että tuleehan se ihminenkin sieltä. Kaupungissa kuljetaan rohkeasti, isot ajoneuvot kumminkin pelottavat ja aiheuttavat pientä hermostumista. Vastaantulevat koirakot kiinnostavat hiukan, mutta ei aiheuta reaktiota sen pahemmin. Taajaman ulkopuolella lenkkeily sujuu paljon vapautuneemmin ja hännänätöpö heiluen haistellaan ja nuuskitaan.

Rauhallisuus, hitaasti eteneminen asioissa on Raidan kohdalla tärkeää, jota ei voi painottaa tarpeeksi. Vielä hiukan jännittäviä asioita löytyy ihan arkisissa, pienissä asioissa, joita ei välttämättä itse tule ajatelleeksi, että voisi aiheuttaa painetta koiraan.

Rutiinit ovat mammalle tärkeitä, että asiat tapahtuvat aika samalla kaavalla päivittäin. Liiallisia muutoksia tulevaisuudella ei soisi uudessa kodissa olevan tiedossa vaan rauhallinen, isot elämäntapahtumat jo tehty ja asetuttu aloilleen.

Oma koti, omat ihmiset, ja lämmin sohva olisi Raita mamman unelma. Koti, jossa ulkoillaan paljon, ei olisi ihan kaupungin keskustassa, rauhallinen koirakaveri, ja koirakokemusta omaava ihminen, olisitko se sinä?

Raita sai oman kodin heinäkuussa 2015.