[do action=”elaimen-tiedot” kiire=”” varattu=”” ika=”” sukupuoli=”Uros” leikattu=”” sijainti=”Suomessa”/]4.3.2010 Sepolla on tullut vuosi täyteen tarhalla. Ihmisiä pelkäävästä pojasta on tullut mitä ihanin pusupoika tutuille ihmisille. En ollut uskoa silmiäni kun näin Sepon tarhalla leikkivän lasten kanssa! Kylmä talvi on ollut varmasti raskas Sepolle koska pojalla on hyvin lyhyt turkki. Toivottavasti Sepon ei tarvisi palella enää toista talvea tarhalla…
Vieraita kohtaan Seppo on edelleen varauksellinen mutta kun pojan luottamuksen voittaa, saa siitä varmasti uskollisen ystävän. Seppo odottaa kotia, jossa sen kanssa ollaan valmiita tekemään töitä luottamuksen voittamiseksi, kotia, joka todella on Sepon arvoinen.
Lokakuussa 2009 Varmasti jokainen meistä tietää, ettei maailma ole aina kovin oikeudenmukainen paikka. Harva meistä on kuitenkaan saanut tuntea sen itsessään niin vahvasti kuin Seppo. Seppo on koira, jota on pahoinpidelty ja jota on ammuttu haulikolla. Koira, jota on kohdeltu väärin täysin syyttä. Ja edelleen Seppo haluaa uskoa ihmisen hyvyyteen…koska sillä ei ole mitään muuta, koska se tarvitsee ihmisen, joka siitä huolehtisi. Koska se on koira, joka haluaa rakastaa ja saada vastarakkautta – kuten jokainen koira maailmassa.
Seppo on kookas, voimakas uros ja sillä on lämmin sydän. Se ei usko ihmisen hyvyyteen välittömästi mutta jos Sepon kanssa jaksaa tutustua hetken, se jaksaa uskoa ihmiseen ja antaa jopa pusuja lenkittäjälleen:) Seppo ei pidä toisista uroksista, ei sitten pätkääkään, mutta tytöt saavat Sepon hännän vipattamaan onnesta;) Lenkittäjältään Seppo vaatii fyysistä voimaa sillä Seppo on erittäin voimakas poika, joka kiskoo hihnassa lenkin alussa hyvinkin voimakkaasti mutta rauhoittuu kyllä loppulenkistä, kun pahimmat energiat on purettu. Ei ole ihme, että patoutunutta energiaa pojasta lenkillä purkautuu, sillä Seppo on asunut helmikuusta asti Võrun tarhalla. Poika on odottanut kotia jo yli puoli vuotta mutta kukaan ei ole Seppoa vielä omakseen ottanut…
Seppo tarvitsee tulevalta kodiltaan vankkaa koirakokemusta, ymmärrystä olla koiralle turvallinen vanhempi elämän arkirutiineissa. Seppo ei hauku juuri lainkaan tarhalla mutta sopinee silti parhaiten omakoti- tai rivitaloon. Seppo odottaa loppuelämänsä kotia, jossa sille annetaan aikaa sopeutua ja oppia luottamaan uudestaan ihmisiin, jotka ovat pojan luottamuksen arvoisia. Seppo osaa istua käskystä ja antaa tassua mielellään, joku on nämä käskyt pojalle opettanut joskus kauan sitten kun Sepon asiat olivat vielä hyvin.
Seppo sai kodin kesäkuussa 2010.
