Shadie

[do action=”elaimen-tiedot” kiire=”” varattu=”” ika=”s. 2012″ sukupuoli=”Narttu” leikattu=”steriloitu
” sijainti=””/]

Kuulumisia kotihoidosta 22.1.2018:

Seikun löytää yleensä sieltä mistä löytyy pehmoisin peti tai vaihtoehtoisesti keittiöstä, jos vaan siellä on mahdollisuus saada ruokaa. Myöskin jos joku häntä vaan jaksaa rapsuttaa, niin tämä tyttö viihtyy kainalossa sohvalla vaikka koko päivän.

Seikkua ei myöskään jännitä vieraatkaan ihmiset tai paikat, jos oma tuttu luottoihminen on mukana. Ainoastaan ihan pienet lapset saattavat saada tytön vähän varautuneeksi, koska saattaa säikähtää lasten äkkinäisiä liikkeitä tai kovaa ääntä.

Hihnassa kävellään todella mallikkaasti ja myös kaikenlaiset ohitustilanteet sujuvat hienosti. Erityisesti Seikku nauttii rauhallisista metsälenkeistä, joilla saa rauhassa jäädä haistelemaan kaikkia ihania hajuja.

Osaa myös lähes täydellisesti kaikki peruskäskyt ja alkaakin tarjoamaan vaikka mitä temppuja, jos vaan palkkio on ruokaa. Seikku on myös sen verran perso ruualle, että uusienkin asioiden opettaminen on todella helppoa.

Perusluonteeltaan Seikku on rauhallinen eikä sähläile turhia ja osaa myös hienosti rauhoittua omalle paikalleen.

[divider scroll_text=””]

5.12.2017 Shadie (Seikku) ja Jasmin (Jasukka) etsivät kiireellä yhteistä kotia, rakkaan emäntänsä kuoltua. Ei näitä tyttöjä voi erottaa, eihän?

Shadie on noin 4–5-vuotias Romaniasta pelastettu koiratyttö ja Jasmin 11-vuotias siperianhusky. Koirat ovat perustottelevaisia ja iloisia seuralaisia, jotka nauttivat agilitystä ja pitkistä lenkeistä.

Jasmin on ollut samassa kodissa koko elämänsä ja se on käynyt pentuna tokossa ja vanhempana aloittanut agilityn. Hän on luonteeltaan perushusky eli luonnetta ja jästipäisyyttäkin löytyy! Jasmin on ikäisekseen vetreä, tosin agilityradalla jyrkkää a-estettä Jasmin ei enää pysty tekemään. Jasmin nauttii agilitysta, mutta se tekee asioita oman päänsä mukaan. Joskus se ulvoo ja käy tervehtimässä kentän laidalla olevia ihmisiä, mutta halutessaan se on oikea enkeli radalla. Jasmin on aina elänyt koirakaverin kanssa.

Shadie tuli Jasminin kaveriksi noin kaksi vuotta sitten Romaniasta yhdistyksen kautta. Alussa Shadie oli arka, mutta se on reipastunut kovasti. Shadie saattaa toisinaan pysähtyä kesken lenkin, mutta pienen suostuttelun jälkeen se on valmis jatkamaan matkaa. Yksinolo, ihmisten ja koirien kohtaaminen sujuu siltä hyvin. Jasminin kanssa Shadie tulee hyvin toimeen, mutta jos kotiin tuli vieraita koiria Shadie saattoi vähän ärähtää vierailijoille. Murinaa tulee varsinkin silloin, jos vieras koira tulee liian lähelle omalla tontilla. Shadien käytös ei ole kuitenkaan ollut niin pahaa, etteikö kodissa olisi voinut käydä koiravieraita kylässä. Kumpikin koira harrasti agilitya ja Shadie oli kuulemma vuoden aikana reipastunut hirveän paljon. Se ei enää tarvinnut niin paljon palkkioita radalla ja touhusi jo varsin sujuvasti.

Koirat ovat kaikin puolin hyvin pidettyjä eikä niillä ole ”käyttäytymishäiriöitä”. Säännöllinen ja riittävä liikunta sekä vastuullinen suhtauminen koiran omistamiseen ovat ehdoton vaade tulevalle omistajalle. Tytöt eivät ole missään tapauksessa ulkokoiria vaan paremminkin sohva -ja kainalokavereita. Tyttöjen tuleva omistaja ymmärtää, että nämä koirat ovat kokeneet suuren menetyksen elämässään ja muuton sekä kokonaan uuden elinympäristön oppiminen voi ottaa aikaa.

”Tytöt, te tiedätte millaiset tunteet minulla on teitä kohtaan.
Ovat aina olleet, ovat nyt ja tulevat aina olemaan.
Ei kukaan voi koskaan viedä paikkaanne minussa”. -M. <3

Jos omalla perheelläsi ei ole mahdollisuutta ottaa uusia perheenjäseniä, voit olla avuksi jakamalla tyttöjen kodinetsintäilmoitusta.

Shadie sai uuden kodin lokakuussa 2018.

[divider scroll_text=””]

Tarhakertomus 11/2013

Shadie pelastettiin kunnalliselta tappotarhalta lokakuussa. Pelastajille ei annettu juurikaan aikaa miettiä ja tehdä valintaa, mitkä koirat tällä kertaa pääsisivät mukaan. Valinnan tekeminen ei ole helppoa, vaikka olisikin aikaa, mutta nyt heille sanottiin, että jos eivät toimi erittäin ripeästi, niin he eivät saa ainuttakaan koiraa mukaansa. Oli siis vain napattava mahdolliset potentiaaliset koirat.

Yksi joukkoon päässeistä oli Shadie. Olisiko mukaan pääsyyn vaikuttanut silloinkin tämän tytön luottavainen ja uskollinen katse. Kukaan ei tiedä, mitä Shadielle on tapahtunut ennen kunnalliselle joutumista, todennäköisesti ei mitään hirveän pahaa ihmisten taholta kuitenkaan, koska Shadie ei väistä eikä pelkää ihmistä.

Shadie on leikkisä ja tulee hyvin toimeen toisten koirien kanssa. Kesken juoksun ja leikin tyttö kuitenkin tulee ihmisen luo, kuin tarkastaakseen, onko ihminenkin paikalla ja onko kaikki hyvin. Ottaa hieman hellyyttä vastaan ja juoksee taas jatkamaan leikkiä.

Shadie sopii varmaan monenlaiseenkin kotiin, tärkeintä on, että se saa ihmisen läheisyyttä. Tyttö voisi hyvinkin pitää erilaisissa harrastuslajeissa touhuamisesta myös.

Shadie on noin 1,5 vuotias, korkeudeltaan 45 cm, rakenteeltaan jämäkkä, painoa 15 kg tai vähän yli.

Shadie sai oman kodin helmikuussa 2014.