[do action=”elaimen-tiedot” kiire=”” varattu=”” ika=”s. 12/2012″ sukupuoli=”Uros” leikattu=”Kastroitu
” sijainti=”Suomessa”/]Kesäkuussa Sonin ollessa seitsemän kuukautinen se pelastettiin pikkupentuna kunnalliselta tarhalta emonsa ja sisarustensa kanssa. Äiti Malia on pientä kokoa, mutta isästä ei ole tietoa, joten Sonista arvioidaan keskikokoista. Sony oli arka ja varmaankin sille oli tapahtunut jotain traumaattista. Se ehti varttua Magdan tarhalla 10 kk:n ikäiseksi, ennenkuin pääsi Suomeen kotihoitoon. Se on edelleen arka, vaikkakin hyvin utelias ja ystävällinen koira.
Soni saapui hoitokotiin 26.9.2013
Aluksi Soni pelkäsi etenkin käsiä todella paljon, säpsähti jokaista ihmisen liikettä ja kauhistui, jos siihen yritti koskea. Ruokansa se söi hyvin kiireisesti ja ympärilleen vilkuillen. Hoitopaikan toiseen koiraan Soni rakastui välittömästi ja alkaa jopa ulvoa sen perään sen lähtiessä ulkoilemaan. Toinen koira, joka tuli Sonin jälkeen samaan kotiin, saa kuitenkin osakseen vähän reviirin suojelua eli Soni selvästikin etsii paikkaansa laumassa, mikä on kyllä myös ikään kuuluva asia nuorelle menevälle pojalle.
Soni ottaa vieraat ihmiset hyvin vastaa arkuudestaan huolimatta, menee haistelemaan ja ottaa vastaan silityksiä. Pussailustakin soni pitää, ja sängyssä nukkumisesta.
Soni on vielä ulkoilussa hieman arka, mutta ihmisiin on jo kiintynyt niin, että esim. kauppareissulta tultaessa on pienen pojan ilo ja innostus lähes sanoinkuvaamatonta. Soni tarvitsisi kodin, jossa on aikaa ja ymmärrystä aran koiran tarpeisiin ja hyvin mielellään toinen reipas koirakaveri.
Sonilla on sikaripunkki, johon voi myöhemminkin, etenkin koiralle tulevissa stressitilanteissa joutua antamaan lääkehoitoa. Soni on n. 50 cm korkea ja painoa on kertynyt 17 kg, voi olla että vielä hieman kasvaa.
Soni sai oman kodin syyskuussa 2014.
