[do action=”elaimen-tiedot” kiire=”” varattu=”” ika=”6 kk” sukupuoli=”Narttu” leikattu=”” sijainti=”Suomessa”/]Tämä pikkutyttö oli niin valitettavan tavalliseen romanialaiseen tapaan vain hylätty yksinään kadulle. Ystävämme löysi sen, nosti lämpimään syliinsä ja kuljetti turvaan yhteen parhaista paikoista Romaniassa, Magda´s Angels Placeen. Tyttö nojasi tiiviisti löytäjäänsä niin kuin ei koskaan enää haluaisi lähteä sylistä pois.
Nyt tarhalla jonkin aikaa asuttuaan se on kuitenkin ilmeisesti alkanut muistaa, miten ihmiset ovat sitä aiemmin kohdelleet, sillä se on tullut hieman araksi. Tirppa tulee kyllä katsomaan ihmistä, haukkuu, pomppii ja heiluttelee häntää. Mutta on valmiina pakenemaan vähän kauemmas, jos sitä lähestyy.
Vietin kuitenkin aikaa sen aitauksessa ja sain melko helpostikin tytön napattua syliin. Pieni sydän takoi hetken hieman kovempaa, mutta silti tyttö painautui syliin samoin kuin löydettäessä. Silittelin sitä ja kuiskailin sille salaisuuksia, kerroin koiramaisia juttuja. Ja siitä lähtien Tirppa minut nähdessään työntyi aina muiden koirien eteen, haukkui hieman ylpeyttä äänessään, kuin haluten kertoa: ”Pois tieltä, tuo ihminen on minun, tunnen sen, olin sylissä!”
Tirpasta tulee saamaan ihanan koiran perhe, joka osaa rohkaista sitä kotikoiran elämään. Sopii varmaan yhtä hyvin ainoaksi koiraksi kuin toisten kaveriksikin. Kerrostalo ei välttämättä kaikkein paras paikka, koska tyttö ainakin tarhalla muistaa ilmaista itseään haukkumalla.
Tyttö jää pieneksi, noin 25-30 cm ja kymmenisen kiloa.
Tirppa saapui Suomeen kotihoitoon 9.7.2014.
Kuulumisia kotihoidosta 24.8.2014
Tirppa tuli sosiaalistamishoitokotiin, koska se oli alkanut tulla tarhalla vain aremmaksi ja aremmaksi. Se myös yski pientä kuivaa yskää ja katsoi joka ikinen kerta hyvin anovasti perääni. Arkuus alkoi vähetä todella nopeasti. Tirppa oppi myös kulkemaan hihnassa ja nauttiikin kunnon lenkeistä, vaikka pieni onkin. Yskä parani ja Tirpasta alkoi tuntua, että kaikki on todella hyvin. Tyttö tulee toimeen kakkien muiden koirien kanssa ja myös kissojen kanssa. Hevosia ja kanojakin se on tavannut. Se on riemuissaan joka reissulla mukana ja onkin jo käynyt k anssamme lentokentän terminaalissa kavereita vastaanottamassa ja esim. puutarhamyymälöissä ja muuten vain ajeluilla.
Ainoa rajoittava tekijä Tirpan kodin etsinnässä on, että tyttö on haukkuherkkä. Ei räksytä koko aikaa, mutta reagoi äänin ja ilmoittaa terävän mielipiteensä. Tyttö on pieni ja siro kaunotar. Koti omakotitalossa ja koira- tai kissakaveri olisi parasta, mitä toivoa saattaa.
Tirppa sai oman kodin syyskuussa 2014.
