[do action=”elaimen-tiedot” kiire=”” varattu=”” ika=”9 vuotta” sukupuoli=”Narttu” leikattu=”Steriloitu
” sijainti=”Suomessa”/]Marraskuussa kunnallisella tarhalla huomasin Vivianin. Mustan koiran, joka muiden haukkuessa istui keskellä tarhaa selkä kyyryssä ja katsoi lattiaan. Ei päästänyt ääntäkään, eikä reagoinut ympärillä oleviin ihmisiin tai koiriin millään tavalla. Sen olemuksessa oli jotain niin luovuttanutta, että tuntui siltä kuin jos ei nyt pääsisi pois, niin ei koskaan. Kiertäessäni tarhaa palasin uudelleen ja uudelleen katsomaan tuota mustaa koiraa, en voinut lähteä ilman Viviania.
Niin alkoi Vivianin matka kohti Magda’s angels placea, jossa aluksi oli aran ja hämmentyneen oloinen. Nyt Vivian on saanut luottamusta ihmisiin takaisin ja näyttää onnellislta aina kun ihminen lähestyy. Ensimmäisenä Vivian ei ole jalkojen juuressa, vaan hieman kauempana tuo musta, silloin niin surullisen näköinen koira vispaa iloisesti häntäänsä ja hivuttautuu pikkuhiljaa kerjäämään rapsutuksia.
Vivian ei ole enää nuori, vaikka innostuu välillä nuoren koiran innolla leikkiin muiden kanssa. Toivomme että jollain olisi sydämessä paikka tälle tytölle, joka kaipaa ja tarvitsee ihmistä opastamaan millaista olisikaan olla rakastettuna kotikoirana.
Korkeutta Vivianilla on n. 40-45cm.
Toukokuu 2014 Kultainen Vivian on odottanut omaa ihmistään jo kauan. Toisten koirien matkatessa omaan kotiinsa, aloittamaan elämäänsä alusta, jää Vivian makoilemaan koppinsa uumeniin. Sieltä pilkistää usein tämän jo hieman harmaantuneen koiramummin kirsu ja joka kerran sen nähdessäni toivon, että asiat olisivat toisin.
Vivian keräsi MAP:ssa paljon rohkeutta päästyään turvaan kunnalliselta tarhalta. Vivianille kävi kuitenkin tarhalla ikävästi. Iäkkäämpänä koirana Vivian jäi samassa tarhassa olevan, nuoremman ja suuremman nartun alakynteen, sen purressa Viviania pahasti selän alueelle. Se siirrettiin karanteenialueelle toipumaan tapahtuneesta, mutta tapauksen jälkeen Vivian vetäytyi täysin kuoreensa. Nyt olisikin vielä entistä tärkeämpää saada mummu vihdoin toipumaan rauhalliseen ympäristöön, jossa ymmärretään ja annetaan aikaa Vivianinille saada hukassa olevaa luottamustaan takaisin.
Vivian saapui Suomeen kotihoitoon 10.8.2014.
Vanhat Koirat -projektin kuulumisia lokakuussa 2014:
Suomessa kotihoidossa oleva Vivian on edistynyt huimasti. Sangen sulkeutuneesta ja pelokkaasta mammasta on kuoriutunut iloinen, miellyttävä ja hyvätapainen koirakansalainen, jolla on selvästi myös huumorinpilkettä silmäkulmassaan. Lahjoitusvarojen turvin on saatu hoidettua ilkeästi murtunut ja tulehtunut alakulmahammas pois kipuilemasta ja Vivian hymyilee.
Toivelista omaa kotia ajatellen Vivianin mielestä kuuluu näin: rakkautta, hellyyttä, juttelua, naurua, leppoisia lenkkejä, pötköttelyä kenties omalla pihalla, yhteistä köllöttelyä omalla porukalla kaikessa rauhassa, namuja ja hyvää ruokaa sekä paljon masurapsutuksia ja pusuja. Kiltit koira- ja kissakaverit ok ja jopa toivottavia.
Vivian sai oman kodin tammikuun lopulla 2015.
