[do action=”elaimen-tiedot” kiire=”” varattu=”” ika=”Enkeli” sukupuoli=”Uros” leikattu=”” sijainti=”Suomessa”/]Zoja tuli luokseni 1.4.2004 monen sattuman kautta ja enkelikoira hänestä tuli 20.12.2012. Lähes 9 vuotta Zoja oli kanssani ja matkusteli mm. Ruotsissa, Norjassa ja Iso-Britanniassa eli hyvin kansainvälinen koiraherra siitä tuli ja lopulta oppi hyvät käytöstavatkin muita koiria kohtaan. Kuitenkin vuosia kestänyt nivelrikko vei sitten voiton ja jouduin päästämään hänet vihreimmille nummille juuri ennen joulua.
Zojaa kaivaten, Anu-Leena
[divider scroll_text=””]
Zoja on arahko ja ihmiskontakteja välttävä keski-ikäinen, ehkä 4-5-vuotias, uros. Zojaan on helpompi tutustua yksin ja rauhassa, kuin isolla porukalla hälisten. Hetken istuminen Zojan luona saa sen ottamaan itse kontaktia, siirtymään pikkuhiljaa lähemmäs ja syömään kädestä. Lenkillä Zoja muuttuu rohkeammaksi ja vetääkin aika paljon innoissaan. Alkaessaan luottaa ihmiseen Zoja nauttii silityksistä. Se tykkää nartuista, mutta ei uroksista. Säkä n. 60 cm
Alkuun Zoja hieman ujosteli, mutta pian ei ujoudesta tietoakaan, antoi paijata ja hamusi kovasti namuja kädestä. Mutta ei ole kyllä mallikelpoinen kävelijä eli vetää kovasti hihnassa. Ei siis sovi ihan pienelle, hentoiselle ihmiselle ensialkuun. Itse 174cm/61kg naisena raahauduin välillä jonkin matkaa perässä, mutta ei koira onneksi muille lähtenyt rähjäämäänkään. Koira kuunteleekin, kun sitä komensin lopettamaan, vaikka kielestäni se ei varmasti muuta tajunnut kuin painotukset. Ärähti toiselle urokselle, mutta tuli toimeen kolmen eri nartun kanssa aivan loistavasti. Ei kovin silittelynkipeä, mutta istuu kyllä nätisti silitettävänäkin. Lenkillä terveen utelias nuuhkija. Eli kouluttamalla saa varmasti rakastettavan koiran!
