Yön tullen Zarkovican koiratarhalla erimielisyydet ja reviirin, oman pienen tilan puolustaminen unohtuu. On jo syksyisen kylmä, tuuli kolahtelee vanhan ruosteisen merikontin nurkissa, rotat aloittavat metelöintinsä
Tarhamatka 15.12.2002 Tämä matka on ollut minulle henkisesti kaikista raskain koko sinä aikana, mitä Varjupaikissa olen käynyt. Tällä reissulla Suomeen pääsi iso joukko minulle erityisen
Tarhareissu 15.12.2002 Tämä oli kolmas tarhareissuni,mutta en olisi ikinä uskonut,että siitä tulisi henkisesti raskain. Ennen reissua olin todella onnellinen,sillä toisin mukanani Suomeen TOFFOn. Sille oli
KAHDEKSAN PÄIVÄÄ VARJUPAIKISSA 21-28.09.2002 Päivät koiratarhalla kuluvat hyvin samaan tapaan. Olen vakaasti päättänyt lenkittää tarhan jokaisen koiran. Joka kerran kun vien lenkille koiran rakastun siihen.
Matkakertomus ensikertalaisen silmin Kirjoittaessani tätä sunnuntaina klo 21.42 ja muistellessani eilistä matkaa, on olo hieman haikea. Mielessä on pyörinyt koirakohtaloita pitkin yötä ja päivää. Tarhalta
Tarhamatka 16.11. Onpas kulunutkin aikaa sitten viime matkakertomuksen… No, yritän paikata tilannetta parhaani mukaan :) Lauantaiaamuna klo 04 soi herätyskello ja alkoi valmistautuminen Helsinkiin lähtöön.
Uni ei tahdo millään tulla. Kello lähentelee yhtä yöllä ja päässäni vaan pyörii huominen tarhamatka. Minulle tulee aina ennen jotain tärkeää matkaa jo valmiiksi sellainen
Tarhareissu 13.7 Reissu alkoi mun kohdalla jo perjantaina kun tajusin että kellarissa odotti 8 isoa pahvilaatikkoa jotka kaikki sisälsivät koirien salamipötköjä, olin kuvitellut laatikoita olevan
Tarhamatka 29.6 Jälleen kerran valkeni uusi lauantaiaamu, jolloin matkaisimme Koerte Varjupaikiin, minä, Katarina, ”meidän” Mira ja Koivun Mira, Miia, Katja, Paula, Virve, Marianne ja uusina